Työmarkkinajärjestöjen sopu työurien pidentämisestä ja odotettua valoisammat arviot talouden näkymistä auttoivat hallitusta nopeaan sopuun kehysriihessä.
Hallituksen maaliskuun kehysriihestä ennustettiin hikistä savottaa, koska päähallituspuolueet kokoomus ja sosiaalidemokraatit olivat ennakkoarvioissaan kaukana toisistaan talouden tilasta ja sen vaatimista toimista.
Hallitus pui kuitenkin ripeästi tulevien vuosien tulojen ja menojen epäsuhdat sekä löysi yhteisen näkemyksen keinoista tilanteen parantamiseksi. Tästä kiitos lankeaa pitkälti työmarkkinajärjestöille, jotka onnistuivat lopulta pikkupakolla sopimaan toimista työurien pidentämiseksi. Ilman tätä sopimusta hallitus tuskin olisi löytänyt yhteistä säveltä niinkin helpon tuntuisesti.
Sekä hallituspuolueet että työmarkkinajärjestöt osoittivat kompromissihalullaan, että yhteisiä ratkaisuja löytyy jos vain tahtoa riittää. Sekä kehysriihessä että työmarkkinajärjestöjen kesken tehdyt päätökset ovat puhtaita kompromisseja, joissa jokainen on joutunut antamaan periksi jossain saadakseen jotain. Kukaan ei kuitenkaan ole menettänyt kasvojaan.
Sovun löytyminen hallituksessa näin suurissa asioissa, joissa alkuasetelmat eivät luvanneet hyvää, on hatunnoston arvoinen saavutus. Myös työmarkkinajärjestöjen takavuosien kyräily näyttää vaihtuneen aidoksi haluksi etsiä yhteisymmärrystä työpaikkojen turvaamiseksi ja talouden pitämiseksi kilpailukykyisenä.
Työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus työurien pidentämisestä syntyi tutun kaavan mukaan vasta kalkkiviivoilla: viimeisellä hetkellä ja draaman kaikkien ainesten höystämänä.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen aikataulun saneli hallitus, joka tarvitsi sopimuksen voidakseen rakentaa raamit tulevien vuosien tuloille ja menoille.
Valtiontalouden kannalta oleellinen kysymys on, miten työllisyysastetta kyetään nostamaan ja työuria pidentämään. Tämän ratkaiseminen on avain talouden pitkän aikavälin tervehdyttämiselle.
Työmarkkinajärjestöt kiittelevät sopimusta, joskin jokainen omista lähtökohdistaan. Siinä, missä elinkeinoelämää edustava EK korosti sopimuksen tukevan työnhakijan aktiivisuutta, työntekijäpuolen SAK painotti sitä, että sopu turvaa työttömäksi joutuvien aseman työuran kummassakin päässä.
Työurasopimuksen arvioidaan tuovan yli vuoden pidennyksen työuriin. Hallituksen tavoitteena on nostaa eläkkeellesiirtymisikä nykyisestä 60,3 vuodesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Sopu ei vielä takaa tämän tavoitteen toteutumista, mutta luo pohjaa edetä siihen suuntaan. Asiaan voidaan joutua palaamaan lähivuosina.
Kehysriihen anti on pitkälti sitä, mitä ennakoitiin. Ratkaisu rakentuu toisaalta sekä arvonlisäveron että ansioveron kiristyksistä ja toisaalta menojen leikkauksista.
2,7 miljardin paketti on kuitenkin odotettua maltillisempi. Tämä viestii päättäjien uskosta talouden piristymiseen. Vaikutukset jäävät nähtäviksi.
Joka tapauksessa vaivalla synnytetty ja jatkuvan kaaoksen keskellä työskentelevä hallitus osoitti toimintakykynsä.