Viisi vuotta sitten Ranska kielsi uskonnollisten symbolien kuten huivin tai juutalaisen kipan käytön valtion kouluissa. Nyt parlamentissa on rinnan kansallisen identiteettipohdintojen kanssa käynnissä väittely siitä, voiko ja haluaako valtio kieltää naisen kasvot kokonaan peittävän vaatetuksen julkisissa tiloissa kuten kaupungintaloissa ja poliisiasemilla.
Aloite koskee toistaiseksi vain musliminaisten vaatetusta, lähinnä koko vartalon verhoavaa burkaa ja kasvot peittävää mutta silmät näyttävää niqabia.
Presidentti Nicolas Sarkozyn UMP-puolue on lakialoitteen takana. Kieltoehdotuksella vedotaan yleiseen turvallisuuteen. Sarkozy on pitänyt burkaa myös merkkinä naisten alistamisesta. Parlamentti julkistanee tammikuun aikana selvityksen, loukkaako aloite perustuslain periaatetta, että eri uskonnot ovat valtiolle samanvertaisia.
Ranskan muslimiyhteisössä on ainakin kahdenlaista kantaa: osan mielestä aloite leimaa ja loukkaa islamilaista maailmaa mutta on myös kuultu toteamuksia, että burka on ääri-ilmiö eikä edusta maltillista islamia.
Ranskassa asuva politiikan tutkija Laura Parkkinen sanoo, että burka ei todellisuudessa ole ongelma, sillä maassa on ehkä parituhatta burkan käyttäjää, ei enempää.
Hänestä huomion kiinnittäminen siihen on keskustelun siirtämistä tärkeämmistä asioista vähämerkityksisiin.
Burkan kieltoa ja ranskalaisuutta koskeneet keskustelut ovat Parkkisen mukaan herättäneet pahaa verta paitsi Ranskassa myös arabimaissa, Libanonissa ja Pohjois-Afrikan maissa.
Burka-keskustelu ulottuu Ranskan naapureihin. Hollannissa, Italiassa, Norjassa ja Saksassa on niin ikään harkittu kasvot peittävän hunnun kieltämistä.