Varoitus! Jos olet hurahtamisherkkä käsityöihminen, ei kannata jatkaa lukemista. Kasvivärjäys voi nimittäin viedä mennessään. Varoittavia esimerkkejä löytyy muun muassa Oulun kansalaisopistolta.
"Kun tähän alkaa, ei voi liikkua luonnossa miettimättä, mitä kasveja värjäämiseen voisi käyttää", sanoo taiteen maisteri ja tekstiilityötä Oulun yliopistossa ja Oulun kansalaisopistossa opettava Marjut Sarkkinen.
Paras värjäyksessä käytettävien kasvien keruuaika eli juhannuksen tienoo on ollut ja mennyt, mutta syksylläkin metsästä ja pihasta löytyy monenlaista käyttökelpoista. Värjätä voi vaikkapa sienillä tai edellisvuoden kävyillä. Vanhoista sienistä saa voimakkaimmat värisävyt. Matoisuus ja jäätyminenkään eivät haittaa, tosin pakkanen saattaa muuttaa värisävyjä.
Kodin ruokakomero voi olla hyvä väriaineiden lähde. Vanhentuneet ja ulkomailta tuodut, mutta käyttämättä jääneet mausteet, sipulinkuoret ja jopa yli jääneen salaatin voi käyttää värjäämiseen.
"Kahvilla ja teellä syntyy tosi kaunista vaaleaa beigeä, mutta ruskeaa ja vihreääkin niillä saadaan", sanoo Sarkkinen.
Curry ja paprika antavat keltaisen ja punertavan sävyjä, samoin sahrami. Punasipulin kuorilla taas odotettavissa on vihreä lopputulos. Juuri yllätyksessä on Sarkkisen mielestä homman juju: aina ei voi täysin tarkasti sanoa, millaista sävyä mistäkin keitoksesta on odotettavissa.
Värisävyyn vaikuttaa korjuuajankohdan lisäksi myös kasvin kasvupaikka. Niinpä esimerkiksi yksiväriseen villapaitaan tarvittavat langat kannattaa värjätä yhdessä ja samassa erässä. Kasvivärjätyissä langoissa on tosin Sarkkisen mukaan sellainen jännä juttu, että kaikki sävyt sointuvat hyvin yhteen. Värien kakofoniaa niitä yhdistämällä on hankala saada aikaan.
Värjäämiseen ei välttämättä tarvita nuotiota ja suurta rautapataa, vaan homma onnistuu myös sähköhellalla. Kattilan koko valitaan värjättävän määrän mukaan. Sadan lankagramman värjäämiseen riittää kolmenkin litran kattila. Myös vanha mehumaija käy värjäyskattilaksi.
Yleisohjeena pidetään, että kasveja tarvitaan kilo per 100-300 grammaa värjättävää materiaalia. Ensin kasvit pilkotaan kattilaan ja niitä keitetään noin tunti. Tässä vaiheessa ne luovuttavat väriaineen veteen. Kasvit siivilöidään pois, jäähdytetään väriliemi 40-asteiseksi ja lisätään kattilaan pieneen nestemäärään sekoitettu puretusaine. Seuraavaksi laitetaan kastellut kankaat tai langat kattilaan. Lämpö nostetaan hitaasti 85-90 asteeseen. Väriaineet kiinnittyvät tunnissa. Liemi ei saa kiehua eikä juuri poreillakaan, joten lämpömittaria tarvitaan.
Värjätty materiaali huuhdellaan niin monta kertaa, että väriä ei enää irtoa. Viimeiseen huuhteluveteen voi lisätä tilkan etikkaa. Värjätty materiaali kuivatetaan ilmavasti.
Samaa värilientä voi käyttää useita kertoja, mutta lopputulos on värisävyltään edellistä vaaleampi.
