Ilmaston lämpenemisen arvioidaan heijastuvan yhtä rajusti järviin kuin muuhunkin ympäristöön.
Oulun läänin kalastusaluepäivillä torstaina Taivalkoskella puhunut Helsingin yliopiston biologian ja ympäristötieteen laitoksen professori Hannu Lehtonen sanoi, että ennakoitu muutos vesistöissä muokkaa jo lähivuosikymmeninä kalataloutta.
Kasvihuoneilmiö nostaa myös vesistöjen lämpötilaa. Sen seurauksena kotimaisiin järviin on tulossa kokonaan uusia kalalajeja. Vastaavasti vanhat, kylmissä pohjoisen vesissä viihtyvät jalokalat joutuvat ahtaalle.
Kasvuolojen muuttuessa vielä kotimaassa tuntemattoman kalan, monnin arvioidaan leviävän Etelä-Suomen järviin 2 050. Vastaavasti kuhan ennakoidaan levinneen koko maan järviin 2 060 mennessä.
"Nieriä, joka elää Lapin vesissä, saattaa tulla uhatuksi", Hannu Lehtonen sanoi.
Vesistöjen lämmetessä kalojen aktiivisuus lisääntyy. Ne käyvät paremmin pyydyksiin, jolloin vuosiluokkien kierto nopeutuu. Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan lisäävän myös kalatauteja.
"Bakteeritautien esiintyminen todennäköisesti kasvaa."
Kalatalouden tulevaisuutta tutkinut Hannu Lehtonen arvioi, että koko elinkeino on suuren murroksen edessä. Ympäristömuutosten lisäksi kalastusta ravistelee muiden alojen tavoin yleinen kansainvälinen kehitys. Globalisaation ohella muutosta ohjaa väestön ikääntyminen sekä luontoarvojen korostuminen.
Hurjimmissa kansainvälisissä visioissa ammattikalastuksen ennakoidaan loppuvan luonnonvesissä pitkällä aikavälillä kokonaan. Harrastuksenakin pyynti kuihtuisi niin sanotun Smithin teorian mukaan myöhemmin. Teorian mukaan kalanviljely jatkaa kasvuaan ja samaan tahtiin korostuvat kalastoon liittyvät esteettiset arvot.
"Maailman laajuisesti vesiviljely on kalatalouden nopeimmin kasvava ala. Se kasvaa yli 10 prosentin vuosivauhdilla", Hannu Lehtonen muistutti.
Hänen mukaan Smithin teoria on radikaali, mutta kansainväliset suuntaukset näkyvät jo Suomessakin. Esimerkiksi verkko- ja katiskapyynti on pudonnut puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Harrastuksena kalastus on kuitenkin edelleen nousussa ja sellaisena se kiinnostaa nuoriakin.
Ammattimaisen kalastuksen Lehtonen arvioi muuttuvan yhteiskunnan arvojen mukana enemmän elämysteollisuudeksi.
Ulkomailla jo vahvan jalansijan saanut pyydystä ja päästä-menetelmä yleistyy Suomessakin kovaa vauhtia. Syötäväksi pyydettävä kalasaalis ei ole enää tulevaisuudessa pääasia. Kalastuksen ympärille koottu tapahtuma kokonaisuudessaan on päätuote. Lehtosen mukaan esimerkiksi Ruotsissa tällä saralla on edetty jo pidemmälle kuin Suomessa.