Helsinki Trooppisen vyöhykkeen maat vetävät puoleensa kasviharrastajia. Heiltä on tähän saakka puuttunut opaskirja, jossa upeista puista, pensaista ja kukista kerrotaan suomeksi niiden suomenkielisillä nimillä. Puutarhaliiton viime vuoden lopussa julkaisema Tropiikin koristekasvit -kirja korjaa tämän puutteen.
Suomen Biologian Seura Vanamo on vahvistanut suomenkieliset nimet niille kirjan lajeille, joilla on ollut aiemmin vain epävirallisia kauppanimiä. Osalle kasvilajeista kirjan toimittaja Jouko Antere on keksinyt nimet, jotka seura on hyväksynyt ja vahvistanut. Osalle seura on keksinyt nimet.
- Brasilialaisen quaresman käänsin paastopensaaksi, sillä "quaresma" tarkoittaa paastoa portugalin kielellä. Pensas kukkii paaston aikaan ja on saanut nimensä siitä, Antere selittää.
Hän on valinnut tropiikin kasvirunsaudesta runsaat pari sataa tyypillisintä lajiketta, joihin matkailija voi törmätä vaikkapa Bangkokissa, Singaporessa, Riossa, Miamissa tai Honolulussa. Hän huomauttaa, ettei kirja ole kasvitieteellinen opas. Se kävisi kyllä sellaisestakin, sillä siinä kerrotaan perusasioita tropiikista, koristekasveista, kasvien alkuperästä ja niiden tunnistamisesta.
Lumoutunut Brasiliasta
Taimistopuutarhurina työuransa aloittanut Jouko Antere on työskennellyt toimittajana Keskipohjanmaa-lehdessä ja sen jälkeen Kotipuutarha-lehdessä. Antere on vienyt Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton matkalaisia puutarha- ja luontomatkoille 80-luvulta lähtien. Hänen oma lempikohteensa on ehdottomasti Brasilia.
- Siellä olen käynyt eniten ja siihen maahan olen korvia myöten ihastunut.
Toissa keväänä Antere piti vanhoja vapaita viettämällä kuukauden brasilialaisella helikoniatarhalla.
- Helikoniat ovat niitä isoja leikkokukkia, joita siellä viljellään, hän selittää.
Kirja kertoo, että helikoniat on erittäin näyttävä suku, jossa on yli kaksisataa lajia. Monia helikonialajeja viljellään leikkokukiksi. Ne kestävät parhaimmillaan maljakossa jopa neljä viikkoa.
Viimeksi Antere vei matkalaisia Brasiliaan marraskuussa. Brasilian-matka aloitetaan yleensä Rion alueelta ja sen lähikaupungeista, käydään ehkä Amazonilla tai sen läheisellä suoalueella, Iguassan putouksilla ja Penedon suomalaiskylässä.
Kultaköynnös kuin eri lajia
Kotitienoillaan kasvavat tropiikin koristekasvit eivät juuri muistuta pohjoisessa kituvia lajitovereitaan. Tropiikissa kultaköynnökset kasvavat suurten puiden rungoilla niin rehevinä, että niiden lehdet voivat olla yli puolimetrisiä halkaisijaltaan.
Matkalta nypätyn tai siemenestä kasvatetun trooppisen kasvin saa kasvamaan Suomenkin oloissa, mutta kylmässä ja pimeässä sinnittelevä lämpimän ilmanalan kasvi on harvoin kaunistus reheväkasvuisuudesta puhumattakaan, Antere tuumii.
Hollantilaiset ovat kehittäneet trooppisista kasveista pohjoisessakin viihtyviä lajikkeita. Isot upeat puut ja pensaat ovat muuntuneet kukkiviksi ruukkukasveiksi. Antere on nähnyt kukkakaupassa muun muassa uusseelantilaisen pohutukawaksi (metsiderosis exelsa) kutsutun puun hollantilaisversion. Luonnossa puut ovat mahtavia ilmestyksiä, jotka kukkivat joulun aikaan punaisena merenä.
Matkustajainpuu on tropiikin tunnusomaisimpia kasveja. Komea puu on peräisin Madagaskarin saarelta.