Koululaiset aloittavat ohjatun kasvien keruun vuosikymmenten tauon jälkeen. Kasveja kerätään osana biologian tunteja 5-6 luokilla luokanopettajan ja 7-9 luokilla aineenopettajan opastuksella.
"Tämä on mielestäni iloinen asia ja myös kentällä se on otettu positiivisesti vastaan", toteaa opetusneuvos Lea Houtsonen Opetushallituksesta.
Oulun kaupungin biologian ja maantiedon ohjaava opettaja Risto Saartoala kertoo, että Oulun kouluissa valmiudet kasvien keruuseen ovat hyvinkin erilaiset. Osassa kouluissa kasveja on kerätty tähänkin asti, toisissa asia on rempallaan.
"Ohjeistus on paikallaan, että kaikki ainakin miettivät sitä."
Tutkimusten mukaan suomalaiset tuntevat huonosti oman lähiympäristönsä kasvit.
"Tietämys on suorastaan romahtanut", sanoo Lea Houtsonen. Tämän takia kasvien keruu on kirjattu uusiin opetussuunnitelmien perusteisiin, jotka otetaan kouluissa käyttöön liukuvasti vuosien 2004-2006 aikana.
Kasvien järjestelmällinen keruu kouluissa lopetettiin vuonna 1969 opetusministeriön ja kouluhallituksen määräyksestä, osin luonnonsuojelullisiin syihin vedoten. Myös kouluherbaarioiden tarpeellisuus kyseenalaistettiin.
"Ennen kaikkea huolena on varmasti ollut uhanalaisten kasvien kerääminen. Tähän pelkoon on nyt vastattu sillä, että opetussuunnitelmassa puhutaan nimen omaan kasvien ohjatusta keruusta", Houtsonen tähdentää.
Koulut päättävät
lajimääristä
Opetushallitus ei ohjeista kuinka monta kasvilajia koululaisten on kerättävä. Asiasta päätetään kunta, jopa opettajakohtaisesti. Samoin dokumentointimuoto jää valittavaksi.
"Kasvio voi olla perinteinen prässätty kasvio, mutta se voi olla myös digitaalinen herbaario. Eli kasvi kuvataan luonnossa digitaalikameralla. Ja jos mukana on vielä paikannuslaite saadaan myös kasvupaikkatiedot", tietää Lea Houtsonen.
Houtsosen mukaan teknologian hyödyntäminen tulee olemaan hieno mahdollisuus vaikka hän ei tapoja paremmuusjärjestykseen haluakaan laittaa.
Houtsonen arvelee, että kasvien keruu tuo mukanaan myös opettajien täydennyskoulutustarpeen. Esimerkiksi luokanopettajien koulutuksessa kasvien tunnistaminen ei ole ollut vahvoilla.
"Kehittämisen paikka olisi myös siinä miten oppilaat voisivat kasvin tunnistamisvaiheessa hyödyntää internettiä. Toki kustantajatkin tekevät uusien opetussuunnitelmaperusteiden mukaisia oppikirjoja, mutta netti on mahdollisuus", sanoo Houtsonen.
Risto Saartoala toteaa, että jos opettajien lisäkoulutus katsotaan tarpeelliseksi, voitaneen sen tarjoamista Oulussakin harkita.
Ohjeistus käyttöön
vähitellen
Osassa Oulun kouluista toimitaan jo opetussuunnitelmien uusien perusteiden mukaisesti. Ohjeet otettiin viime syksynä käyttöön 5-6 luokilla sekä 7-luokilla. Ensi syksynä ovat vuorossa kahdeksasluokkalaiset ja vuonna 2006 yhdeksäsluokkalaiset.
Opetuksen resursointiin ei ole tullut muutoksia. Risto Saartoala sanoo, että keruun ohjeistaminen jää yksittäisten opettajien tehtäväksi oppituntien puitteissa.
"Minusta on parempi, että opettajat ja oppilaat yhdessä miettivät minkä verran meillä on kivoja kasveja, jotka on helppo löytää, vai halutaanko jotain erikoisempaa."
Myös Saartoala myöntää, että kasvien tuntemus on heikoissa kantimissa.
"Työsarkaa kyllä riittää", hän toteaa ja jatkaa, että kasvien keruun tarkoituksena on myös saada nuoret innostumaan luonnosta ylipäänsä.