Virtuaalisen omaisuuden pihistäminen ei voi olla varkaus, katsoi hovioikeus viime kuussa. Espoolaisnuori anasti toiselta huonekaluja 465 euron arvosta virtuaalisessa pelimaailmassa. Käräjäoikeuden mielestä hän syyllistyi näpistykseen. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei virtuaalihuonekaluja voida pitää irtaimena omaisuutena. Näpistyssyyte hylättiin.
Virtuaaliomaisuus on rahanarvoista omaisuutta, joka on ostettu verkkopalvelusta. Habbo Hotel -pelimaailman huonekalut oli ostettu Habbo-virtuaalirahalla, jota voi ostaa oikealla rahalla. Ostajansa harmiksi ne ovat olemassa vain verkossa.
--?Kyllä me kieltämättä hiukan yllätyimme. Lakimiehemme oli sitä mieltä, että laki ja rikosnimikkeet on säädetty ennen internetiä. Niitä voisi aika ajoin tarkistaa, Habbo Hotelin kehittäjän Sulakkeen viestintäjohtaja Juhani Lassila sanoo.
Habbo-anastus ei ollut ensimmäinen laatuaan. Satakunnan poliisi sai viime vuonna tutkittavakseen sarjan, jossa Habon ja muiden palveluiden virtuaaliomaisuutta vietiin sadoilta ihmisiltä. Yksittäisten anastusten arvo oli jopa tuhat euroa. Vastaavaa on tapahtunut eri puolilla maailmaa.
Virtuaalitavaroissa jopa miljardeja
Virtuaaliasioihin käytetään koko ajan enemmän oikeaa rahaa. Internetin trendejä seuraava The Inside Network arvioi, että virtuaalisten tavaroiden kauppa kasvaa tänä vuonna yksin Yhdysvalloissa lähes 1,5 miljardiin euroon.
Internetin pelimaailmassa rahan muuttaminen virtuaaliomaisuudeksi kuten pelihahmoiksi on arkipäivää. Virtuaaliraha on tullut myös Facebookiin: virtuaalirahaa voi ostaa ja kuluttaa eri sovelluksissa. Facebook-rahalla ostetaan esimerkiksi virtuaalitavaroita peleissä.
Hovioikeus ei silti katsonut virtuaalihuonekalujen viemistä varkaudeksi, sillä rikoslaki ei pidä virtuaalista omaisuutta sellaisena omaisuutena, jota voisi varastaa.
Asianajaja Pekka Tarkela asianajotoimisto Borenius & Kemppiseltä on samaa mieltä siitä, että laki on ajalta, jolloin virtuaalisten asioiden omaisuusarvoa ei tunnettu.
--?Maailma muuttuu. Näen, että virtuaalisille asioille on pakko löytää myös rikosoikeudellinen rooli. Yhä suurempi osa ihmisten elämästä ja omaisuudesta siirtyy nettiin. Jos sanotaan, että näitä ei laki koske, entistä suurempi osa elämästä on sen ulkopuolella, hän sanoo.
Lainsäätäjän otettava kantaa
Tarkelan mukaan siviilioikeuden näkökulmasta virtuaaliasioilla on monia piirteitä, joiden vuoksi on perusteltua puhua omaisuudesta.
--?Niitä voidaan ostaa ja myydä ja niille muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan itsenäinen arvo. Virtuaalihahmoja myydään jo eBayssa, hän huomauttaa.
Tarkelan mielestä kysymys virtuaalitavaroista muistuttaa keskustelua siitä, ovatko elokuvat ja musiikki internetissä samanlaista omaisuutta kuin kaupan hyllyllä. Vuosien kuluessa vastaukseksi on tullut kyllä. Hän uskookin, että virtuaaliomaisuudesta keskustellaan seuraavaksi.
--?Mitä enemmän näihin palveluihin kiinnittyy rahaa, sitä tärkeämmiksi ne tulevat. Ihmiset alkavat odottaa, että lainsäätäjän pitäisi ottaa kantaa virtuaaliomaisuuden kohteluun.
Kiinnostus virtuaaliomaisuuteen on kasvanut myös muulla tavoin: Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto Enisan mukaan jo vuoden 2008 aikana tunnistettiin yli 30?000 uutta verkko-ohjelmaa, joiden tarkoitus oli päästä käsiksi muiden virtuaaliomaisuuteen nettipeleissä.
