Suomalaisen siipikarjanlihan tuotannon puolustajat ovat huolissaan kasvaneen tuonnin vaikutuksesta kotimaisen lihan kulutukseen. Alalla kysellään myös, tietääkö kuluttaja broilerin alkuperän ostaessaan sitä kaupan tiskistä tai ravintolasta.
Kotimaisen broilerin tuotantoa ja kulutusta edistää Pro Siipikarja -ryhmä, johon kuuluu Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL), tuottajajärjestö MTK, Finfood ja Suomen Broileriyhdistys. Ryhmä kertoi alan haasteista keskiviikkona Vantaalla.
Kotimaisen siipikarjalihan kulutus on tasaantunut huippuvuosista. Kulutuksen kasvu on enää parin prosentin luokkaa. Siipikarjalihan tuonnin osuus on noussut 10 prosenttiin kulutuksesta, kertoi erikoistutkija Sari Forsman-Hugg Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Tuotantomaa
jää epäselväksi
Tuontilihaa päätyy hänen mukaansa hotelleihin, ravintoloihin ja cateringyrityksiin, mutta tilastotietoa tuontilihan käyttökohteista ei ole saatavilla. Esimerkiksi kunnallisten suurkeittiöiden ostoista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa.
Suomeen tuodaan siipikarjanlihaa muun muassa Ranskasta ja Brasiliasta. Varsinkin tuonti Brasiliasta on kasvanut roimasti viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Pro Siipikarja -työryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoi, että kaupan keskusliikkeet pyrkivät tuonnilla alentamaan kotimaisen broilerin hintatasoa. Tämä on hänen mukaansa osittain toteutunut.
Kuntonen arvostelee tapaa, jolla ulkomaista broilerinlihaa tarjotaan kuluttajille. Kotimaiset pakkaajat tarjoavat hänen mukaansa brasilialaista lihaa kaupassa siten, että kuluttaja mieltää lihan kotimaiseksi.
- Suomeen tuodaan brasilialaista broilerinfileetä pakasteena, Suomessa liha sulatetaan, marinoidaan ja myydään tuoretuotteena tuoretiskissä, Kuntonen sanoi. Pakkauksessa ilmoitetaan lihan alkuperä, mutta hänen mukaansa kuluttaja pitää pakkaajan perusteella lihaa kotimaisena.
Lounaan alkuperää
ei kysellä
Suomalainen kuluttuja arvostaa Forsman-Huggin mukaan tuoretuotteissa kotimaisuutta, mutta ulkomaiset elintarvikkeet koetaan kuitenkin niitä edullisemmiksi.
Kuluttajien kiinnostus raaka-aineen alkuperään lopahtaa ravintolassa tai työpaikkaruokalassa, vaikka ravintoloiden ja suurkeittiöiden ateriapalveluja käyttää päivittäin kolmannes väestöstä. Forsman-Huggin mukaan kuluttaja tekee valinnan aterioiden välillä, ei ruoan alkuperän mukaan. Ruokailija valitsee liha-, kala- tai kasviannoksen tai tekee valinnan esimerkiksi ravintosisällön perusteella.
Tautisuojaus estona
Nykyinen tautisuojaus suomalaisilla siipikarjatiloilla estää myös lintuinfluenssan tarttumisen siipikarjaan, sanoo eläinlääkäri Sanna Sainmaa Suomen Siipikarjaliitosta.
Suojatoimet ovat hänen mukaansa osa tilojen arkipäivää, jotta esimerkiksi salmonella ei pääse leviämään siipikarjaan. Suomalainen siipikarja on toistaiseksi välttynyt laajoilta tautiepidemioilta, eikä sitä tarvitse rokottaa tauteja vastaan. Siipikarjan rokotukset ovat yleisiä muualla Euroopassa.
Tauteja ehkäistään pitämällä luonnonlinnut, jyrsijät ja vieraat ihmiset erillään siipikarjasta. Vain välttämättömät vierailijat pääsevät siipikarjatiloihin. Sekä tilan oma että vieras väki vaihtavat haalarit ja saappaat mennessään eläintiloihin.
Ulkomaan matkojen jälkeen tuottajien on pysyttävä poissa siipikarjan luota vähintään 48 tuntia, jotta mahdolliset virustartunnat vältetään. Saunominen on edelleen hyvä konsti päästä eroon ei-toivotuista matkatuliaisista, samoin kuin vaatteiden ja kenkien pesu. Taudit voivat tarttua rehujen ja rehuautojen välityksellä. Siksi rehut tilataan ohjeiden mukaan vain sellaisilta yrityksiltä, jotka ovat sitoutuneet tautiriskien hallintaan. Rehuautojen kulkureitit on pidettävä puhtaana, ja broilerierien välillä eläintilat on puhdistettava ja desinfioitava.