Kymmenen EU-jäsenyyttä hakeneen Itä-Euroopan maan metsät kasvattaisivat unionin metsäalaa neljänneksellä. Uusien metsävaltioiden tulo lisää kilpailua, mutta avaa myös valtavat, voimakkaasti kasvavat markkinat.
Ehdokasmaiden paperinkulutuksen arvioidaan jopa kolminkertaistuvan, jolloin unionissa tarvittaisiin paperia nykyistä enemmän 25-30 uuden paperikoneen verran. Vakiintuvat olot ja koheneva talous tekevät maista kiinnostavia investointikohteita myös suomalaiselle metsä- ja paperiteollisuudelle.
Kansa viihtyy marketeissa
Viisi vuotta sitten oman tehtaan kautta Puolan pehmopaperimarkkinoille asettunut Metsä Tissue haluaa olla johtava pehmopaperiyhtiö valituilla markkinoilla Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa.
Varsovan kupeella sijaitsevaa tehdasta esitellyt toimitusjohtaja Hannu Anttila tunnusti, että tehtaan saaminen kannattavaksi on vaatinut kovia investointeja. Rakennukset ovat vanhoja, eikä tuotanto ole kaikin osin tehokkuudessaan länsimaista tasoa.
Puolan 40 miljoonan ihmisen markkinat ovat Anttilan mukaan alue, jonne kannattaa sijoittaa. Niinpä kauppa toisesta, Etelä-Puolassa sijaitsevasta pehmopaperitehtaasta on enää viranomaisten hyväksyntää vaille valmis. Kahdella tehtaallaan Metsä Tissue nousee Puolan 160000 tonnin pehmopaperimarkkinoiden suurimmaksi toimittajaksi.
Puolan markkinoilla on reilusti kasvun varaa: pehmopaperia kulutetaan maassa vain nelisen kiloa henkilö kohti vuodessa, Pohjoismaissa kolme kertaa enemmän. Vaikka työttömyys on Puolassa paha ongelma, keski-iältään nuoren väestön uskotaan lisäävän kulutustaan ja siirtyvän käyttämään laadukkaita wc-papereita ja myös talous- ja leivinpapereita.
Anttilan ajatukset vahvistaa kierrätyspaperia raaka-aineenaan käyttävän tehtaan johtaja Lech Buzalski.
"Puolalaiset viihtyvät suurissa marketeissa koko perheen voimin. Täällä ihannoidaan amerikkalaista elämäntapaa."
Unioniin haluavien Itä-Euroopan maiden metsäsektorin merkitystä selvittänyt Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea arvelee, että uusien jäsenmaiden myötä kilpailu sahatavaran ja muiden puutuotteiden markkinoilla kiristyy, mutta massa- ja paperiteollisuuden markkinoilla ei odoteta suuria muutoksia. Kasvava kulutus tasoittaa lisääntyvän tarjonnan.
Esille on kuitenkin noussut myös pelkoja epäterveestä kilpailusta. Hakijamaissa pidetään visusti muistissa, että Saksan valtio tuki EU:n siunauksella 250 miljoonalla eurolla entiseen Itä-Saksaan pystytettyä isoa sahaa ja sellutehdasta.
Puukaupalla
kova verotus
UPM-Kymmene Oy:n osittain omistaman, Viron Otepäässä sijaitsevan FSS Plywood -vaneritehtaan toimitusjohtaja Kaido Kukk odottaa Viron astumista Euroopan unioniin ristiriitaisin ajatuksin. Jäsenyyden myötä yhtiön kilpailuasema on vaarassa huonontua, kun kustannukset nousevat kohti EU:n yleistä tasoa.
Puuvarkaudet eivät ole Baltiassa, eivätkä ainakaan Virossa, paikalla toimivien mielestä kovin suuri ongelma. UPM Kymmenen laatu- ja ympäristöpäällikö Pasi Poikolainen arvelee määrän vain muutamiksi tuhansiksi kuutioiksi vuodessa.
Sen sijaan laittoman hakkuun määritelmän alle sopii monenlaista väärinkäytöstä. Verojakin yritetään kiertää, sillä Virossa yksityishenkilö maksaa puukaupassa tulo- ja sosiaaliveroa yhteensä 59 prosenttia.