Nykykehityksellä Venäjästä on lähivuosina tulossa Suomen suurin kauppakumppani. Idänkaupan uuteen kukoistukseen on syytä havahtua nykyistä paremmin.
Venäjältä tulevat uutiset kertovat usein kielteisistä ilmiöistä, kuten rikollisuudesta, korruptiosta ja sananvapauteen sekä demokratiaan liittyvistä ongelmista. Näitä kysymyksiä ei tarvitse vähätellä, mutta niiden ei myöskään tule antaa värittää kaikkea kuvaa siitä, mitä Venäjällä tapahtuu. Suomen kannalta oleellista on, että suuren itäisen naapurin talous on jo useita vuosia ollut vakaassa kasvussa.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran uuden Venäjä-ohjelman vetäjä Maaret Heiskari on Kalevan haastattelussa 26.1. arvioinut, että jo lähivuosina Venäjä nousee Suomen suurimmaksi ulkomaankauppakumppaniksi sekä vienti- että tuontitilastoissa. Näin käy, jos kehitys jatkuu nykyisellään.
Tämäntosiasian pitäisi kannustaa Suomea ja suomalaisia katsomaan Venäjää uusin silmin. Kyseessä ei enää ole keinotekoisen talousjärjestelmän suljettu Neuvostoliitto. Ei myöskään epämääräinen köyhä maa, jossa mikään ei toimi kunnolla.
Venäjän tulevaisuudesta ei saa todellista kuvaa Suomen lähialueilla, jotka liian usein ovat unohdettuja ja kolkkoja syrjäseutuja. Paremman käsityksen saa suurissa kaupungeissa Moskovassa ja Pietarissa, joihin uusi toimeliaisuus keskittyy. Niissä kasvaa nuori sukupolvi, joka ei enää ole neuvostoajan ajattelumallien kahlitsema. Uudenlainen yritystoiminta kukoistaa, riskejä otetaan, mahdollisuuksia haetaan.
Venäjältä tulevat viestit ovat ristiriitaisia, ja se koskee myös talouden kehitystä. Öljyn korkea hinta tuo maahan rahaa, mutta valtion toimet ovat herättäneet kysymyksiä.
Suurena linjana näyttää kuitenkin olevan, että Venäjän talous on vakiintunut. Presidentti Vladimir Putinin hallinnolla on vahva pyrkimys saada maa maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, mikä toteutuessaan tekisi taloudellisen toiminnan Venäjällä paljon nykyistä läpinäkyvämmäksi. Lainsäädäntöä kehitetään koko ajan - suuri osa Venäjän kaupankäynnin ongelmista on liittynyt juuri siihen, että eri tasoiset lait ovat olleet sekava kasa toisiaan korville lyöviä säädöksiä.
Yllätyksiä ja takapakkeja voi sattua, mutta jos Venäjän "normalisoitumista" jäädään odottamaan, tilaisuus päästä ajoissa markkinoille voi mennä nopeasti ohi.
Venäjän nähtävissä olevaa nousua Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi on pidettävä kaikin puolin terveenä merkkinä. On yksinomaan luontevaa, jos suuren naapurin kanssa myös tehdään paljon kauppaa. Kaupan lisääntyminen on myös merkki siitä, että Venäjä vakiintuu ja avautuu, mikä olisi Suomellekin myönteistä.
Suomi on Venäjän sisällä hyvässä maineessa, ja lähtökohdat kaupan kasvulle ovat hyvät. Käytännön tasolla suomalaisten Venäjä-tuntemus alkaa kuitenkin olla yhä suurempi huolen aihe. Kieltä ei juuri osata, kulttuuriakaan ei kunnolla tunneta ja asenteet ovat ennakkoluuloisia. Niillä eväillä ei pitkälle pötkitä.
Jos Maaret Heiskarin arvio Venäjästa Suomen kauppakumppanina toteutuu, suomalaisen hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää nykyistä paljon laajempia valmiuksia toimia Venäjällä ja venäläisten kanssa. Kauppa ei kasva itsestään, eikä Venäjällä vielä missään tapauksessa pitkään aikaan toimita kuin missä tahansa muualla. Tarvitaan alan osaajia, sekä palveluammatteihin tänne tulevien matkailijoiden varalta että vientiyrityksiin myyntiä varten. Yksinkertaistaen se tarkoittaa silmien avaamista ennakkoluulojen sijaan.