Jaakko Jukkola kirjoitti (Kaleva 4.1/Lukijalta) tärkeästä asiasta, jonka on vanhastaan tiedetty: lapsen kasvatusvastuu on hänen vanhemmillaan ja paras kasvupaikka on koti ja kotiympäristö. Siellä voi kehittyä autonominen, autenttinen yksilö. Sellaisista kasvaa sukupolvi, joissa vallitsee luonnollinen monimuotoisuus. Kehittyy kansalaisyhteiskunta diversiteetillä, josta viriää luovuus.

Tuollaisen ilmiön joukkoälynä kouluhallitus nyt toivoo syntyvän kouluopetuksen epäonnistumisesta. Epäonnistumisten maaperä muokattiin jo 1970-luvun tietämissä sekoittamalla tarkoituksellisesti kasvatus ja tiedollinen kouluopetus toisiinsa.