Kas­va­tus siir­ty­nyt ko­deis­ta kou­lui­hin

Opettajien mielestä vanhemmat ovat sysänneet lastensa kasvatusvastuuta entistä enemmän kouluille.

Opettajien mielestä vanhemmat ovat sysänneet lastensa kasvatusvastuuta entistä enemmän kouluille. Vanhemmat ovat myös vaativia opetuksen suhteen, kertoo Kalevan kysely, joka tehtiin Oulun läänin opettajille. Lähes kolme neljästä opettajasta kertoo, että vanhempien asenteet opettajia kohtaan ovat koventuneet. Vanhemmat asettavat opettajien mielestä epärealistisia vaatimuksia koulua kohtaan.

"Lisääntyvä osa oppilaiden vanhemmista on käsittänyt tilaaja-tuottaja -mallin siten, että he tilaavat lapsilleen hyvän koulumenestyksen, jonka opettajan pitäisi tuottaa siten, että oppilaista ei saisi kotitehtävillä rasittaa", yksi kyselyyn vastanneista opettajista harmittelee.

Vanhemmat kaipaavat lapsilleen yksilöllistä opetusta, mikä ei käytännössä ole kuitenkaan mahdollista. "Yksilöllistä opetusta ei voi täydellisesti toteuttaa 30 oppilaan ryhmässä, eikä yhdelle oppilaalle voi sallia asioita, jotka toisilta oppilailta kielletään. Vanhemmat saattavat esimerkiksi vaatia lapselleen oikeutta myöhästellä koulusta vain, koska lapsi on aamu-uninen", toinen opettaja kertoo.

Kodin ongelmat näkyvät

Lähes 90 prosenttia sanoo kasvatusvastuun siirtyneen liiaksi kouluille.

"Joillakin oppilaiden vanhemmilla on tapana soitella koululle tasaisin väliajoin ja uhkailla varmuuden vuoksi syytteen nostamisella milloin mistäkin asiasta", sanoo yksi opettaja.

Kipakasta palautteesta huolimatta opettajista tuntuu kuitenkin, että oppilaiden vanhemmat arvostavat opettajan työtä.

Koulumaailma on opettajien mukaan rauhattomammaksi. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, ja tämä näkyy myös kouluissa. Oppilaat ovat opettajien mielestä entistä levottomampia, ja kodin ongelmat heijastuvat selvästi koulunkäyntiin. Opettajiin kohdistuva kritiikki ei ole niinkään pahasta, vaan vaikeinta on sellaisten vanhempien kanssa, jotka eivät ole kiinnostuneita lapsensa asioista.

"Jos on ongelmia, ne eivät ole pelkästään lasten ja nuorten vaan enemmänkin vanhempien ja perheiden ongelmia, joihin apua pitäisi saada muualta kuin kouluista", opettaja pohtii.

Ongelmat ovat ratkottavissa

Opettajista suurin osa uskoo, että koulussa pystytään kuitenkin puuttumaan ongelmatilanteisiin ja tunnistamaan esimerkiksi oppilaiden mielenterveyshäiriöitä. Myös kouluterveydenhuolto saa opettajilta kiitosta: kaksi viidestä opettajasta arvioi terveydenhuollon toimivan kouluissa melko hyvin.

"Kiusaamisesta puhutaan ja siihen puututaan. Lapset ovat useimmiten reippaita ja iloisia ja suhtautuvat positiivisesti koulunkäyntiin", yksi vastaaja muistuttaa. Opettajien mielestä oppilaat ovat usein myönteisiä, aktiivisia ja älykkäitä. Valitettavan usein niin sanotut käytännön taidot ovat kuitenkin oppilaalta hukassa.

"Kotien kasvatus on jotenkin ehkä vähentynyt. Tulee enemmän sellaisia lapsia kouluun joilla ei ole tavallisia peruskäyttäytymistapoja hallussa", yksi kyselyyn vastanneista opettajista ihmettelee.

Moni opettaja kertoo haluavansa työskennellä mieluummin pienessä kuin suuressa kouluyksikössä. Puolet opettajista vastustaa suurkoulujen perustamista.

Kyselyyn vastasi 292 opettajaa, joista suurin osa työskentelee Oulun läänissä. Vastaajista hiukan yli puolet oli naisia. Kyselyyn vastanneet opettajat olivat iältään 30-59 -vuotiaita.

Ilmoita asiavirheestä