Suomessa asuvat somalialaiset tekevät poikkeuksellisen paljon kasvattilapsihakemuksia. Jopa niin paljon, että sisäministeriössä epäillään, että osa perheenyhdistämishakemuksista on perättömiä. Lähes jokaisessa suomalaisessa somaliperheessä on kasvattilapsia.
Vaarana on, että kasvattilapsilla käydään ihmiskauppaa. Ongelmallista on, jos kasvattilapsiksi otetut somalitytöt joutuvat lapsivaimoiksi tai somaliperheiden palvelijoiksi. Suurin osa kasvattilapsista on nimenomaan tyttöjä. Epäilystä lisää se, että somalialaisten Suomessa tekemien kasvattilapsihakemusten määrä poikkeaa muista Euroopan maista. Muualla kasvattilapsia ei haeta yhtä paljon.
Kasvattilapset sinänsä eivät ole ihmeellinen asia maissa, joissa levottomuudet ja sodat runtelevat yhteisöjä ja perheitä. Näissä maissa on paljon turvaa tarvitsevia orpoja. Perhekäsitys on monissa muissa maissa myös huomattavasti laveampi kuin meillä ja sukulaislapsia otetaan kasvattilapsiksi.
Maahanmuuttovirastossa on korkea aika selkeyttää sääntöjä väärinkäytösten estämiseksi. Myös vähemmistövaltuutettu vaatii selvitystä tilanteista, joissa on syntynyt epäilys ihmiskaupasta. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors suhtautuu asiaan vakavasti ja hän on valmis kiristämään perheenyhdistämisen kriteerejä.
Perheidenyhdistäminen on muutenkin kriittisen tarkastelun kohteena. Yksi perheenkokoaja saattaa hakea jopa 20 perheenjäsenen saamista Suomeen.
Tärkeää on, että perheenyhdistämismenettelyt ovat yhtenäisiä koko EU:n alueella. Porsaanreiät on tukittava, varsinkin, jos näytetään toteen, että perheenyhdistämisen varjolla harjoitetaan nais- ja lapsikauppaa.