Kas­vat­ta­jil­la kieli kes­kel­lä suuta

Kostonjärvestä on riittänyt vettä kuivanakin kesänä hyvin sen alajuoksulla oleville Pentti Parviaisen laitoksille. Vesi kuohuu kasvatusaltaisiin yhä niin voimalla, että vesipulasta on turha edes kysellä.

Kostonjärvestä on riittänyt vettä kuivanakin kesänä hyvin sen alajuoksulla oleville Pentti Parviaisen laitoksille. Vesi kuohuu kasvatusaltaisiin yhä niin voimalla, että vesipulasta on turha edes kysellä.

Parviaisen mukaan monella etelän laitoksella hellekesänä on eletty hankaliakin hetkiä, sillä virtauksen vähetessä ja veden lämpötilan noustessa on oltava tarkkana. Veden lämmön kohottua 25 asteiseksi uhkana on jo kalakuolemat.

"Kun veden lämpötila on yli 20 astetta, on rajoitettava jo ruokintaa", Parviainen sanoo.

Hänen laitoksillaan tänä kesänä ei ole tarvinnut ruokintaa säännöstellä lainkaan, vaikka helteitä on riittänyt Koillismaallakin.

Hyvä markkinatilanne saa tuottajan suun messingille. Parviainen uskoo, että viime keväänä parantuneet tuottajahinnat luovat uskoa alalle ja innostavat nuoriakin vielä ukkoutuvalle alalle.

"Ei ole löytynyt jatkajia kun ei ollut minkäänlaista tuottoa", Parviainen harmittelee.

Hänen mukaan kotimaiset kasvatusolot ovat kehnot norjalaisiin verrattuna. Suomessa vuosittain on noin sata päivää, jolloin vedet ovat yli kymmenasteisia. Norjassa vastaavia päiviä on ympäri vuoden Golf-virran ansiosta.

"Lisäksi lohi kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin kirjolohi", Parviainen muistuttaa.

Hänen laitoksellaan on lupa käyttää vuosittain rehua 60 000 kiloa, jolla kasvaa kirjolohia 50 000 kiloa. Parviainen sanookin, että kalankasvatuksessa rehu käytetään nykyisin tehokkaasti, sillä 1,1 kilolla rehua saadaan aikaan kilon kasvu. Suurin selitys löytyy hänen mukaan ruokintatekniikasta.

Ilmoita asiavirheestä