Oulu Kemiallisesta kastraatiosta ei voi odottaa ihmekeinoa lasten seksuaalisen hyväksikäytön hävittämiseen. Pelkkään lääkehoitoon ei voi siis turvautua. Eri maiden esimerkeistä tiedetään, että rinnalle tarvitaan myös terapiaa.
"Parhaiten toimii yhdistelmä lääkehoitoa ja psykososiaalista kuntoutusta. Kun biologisia viettipolkuja muutetaan lääkkeillä, ihminen voi alkaa ajatellakin toisin. Joskus myös terapia voi muuttaa ajatuksia niin, että haluaa lääkehoidon tuekseen. Pelkässä lääkityksessä on riski, että se voi jäädä ottamatta", vankilapsykologi Pertti Hakkarainen selvittää.
Seksuaalirikollisen pakolliseen lääkehoitoon määrääminen ei ole Suomessa vielä mahdollista. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee marraskuun loppuun mennessä lausunnon asiasta.
Työryhmä on kartoittanut tähän asti tietoa, millaisia järjestelmiä maailmalla on, mikä olisi lääkityksen kohderyhmä ja mitkä ovat olleet muualla hoidon tulokset.
Lääkehoitoa on kokeiltu joissain pohjoismaissa ja Kanadassa. Suomessakin lääkehoito on mahdollista vapaaehtoisesti.
"Pedofiileillähän on se ongelma, etteivät he koe heillä ongelmaa olevankaan. Siksi selvitetään, voisiko hoidon asettaa velvoitteelliseksi", osastopäällikkö Jarmo Littunen oikeusministeriöstä sanoo.
Terapiaa liian
vähän tarjolla
Lääkehoidon kohderyhmään voitaisiin ajatella pedofiilien lisäksi myös raiskaajia.
"Täytyy tarkkaan miettiä, kuinka suuri hoidon kohderyhmä olisi. Kannattaako luoda kokonaista järjestelmää, jos joukko on hyvin pieni", Littunen pohtii.
Littusen mukaan pistostyyppinen lääkityskään ei ihan halpa ole, mutta kustannuskysymyksiin vaikuttaisi eniten lääkehoidon lisäksi annettava terapia. Terapian saaminen ei nykyään ole itsestään selvää varsinkaan vapautumisen jälkeen.
"Paikkoja, joista voi osoittaa hoitoa on vähän, varsinkin jos vanki ei asu pääkaupunkiseudulla tai pysty itse maksamaan hoidosta. Kunnalta voidaan hakea maksusitoumuksia yksityiselle puolelle terapiaan, mutta jos kunta on köyhä, sitä ei useinkaan saa", Hakkarainen tietää.
EN:n sopimus vaatii hoito-ohjelmia
Ammattitaito ei aina riitä seksuaalirikoksiin johtavien ajatusten käsittelyyn. "Tavallisessa mielenterveystoimistossa ei välttämättä pystytä auttamaan. Asiat voivat säikäyttää terveydenhuollon henkilöstöäkin", Hakkarainen muistuttaa.
Suomi hyväksyi viime vuonna Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan.
Lainsäädäntöä pitää muuttaa sopimuksen mukaiseksi. Pedofiilien pakkohoitoa sopimuksessa ei edellytetä, mutta hoitoa koskevia artikloita on. "Sopimuksen henki on, että valtioiden pitäisi varmistaa, että tarvittavia hoito-ohjelmia on saatavilla. Tämä on resurssikysymys, kuka hoitoa erityisesti tarvitsee", lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä tulkitsee.
Sopimukseen liittyviä muutoksia valmistelemaan perustetaan laaja työryhmä eri ministeriöistä. Hallituksen esitys valmistunee ensi vuonna. "Pitää katsoa myös, mitä työryhmä ehdottaa seksuaalirikollisten lääkehoidosta", Kanerva sanoo.
