Vauvan ristiäiset lähestyvät. Mistä hänelle kastepuku? Jos ei ole hankkinut omaa pukua tai suvussa ei ole lapselta toiselle kiertävää kastepukua, sen voi myös lainata. Esimerkiksi Ylivieskan seurakunnassa lainattavia kastepukuja on kolme.
Kastepuku on perinteisesti pitkä. Mekko on yleensä puhtaan valkoinen tai luonnonvaalea. Vaaleita ovat myös Ylivieskan seurakunnan puvut. Ne ovat tyyliltään erilaisia.
Vanhin on ohuesta kankaasta, se on valmistettu silkistä ja tyllistä. Se on saatu lahjoituksena noin 30 vuotta sitten äidiltä, joka menetti lapsensa.
Puolenkymmenen vuoden takainen puku on pelkistetty, kuin tyylitelty papin kaapu, paksusta kankaasta ommeltu hupullinen mekko. Sen kappalainen Pekka Lehto on ostanut edullisesti kirkkotekstiilien myymälästä.
Uusimman seurakunta sai lahjoituksena Sisko Isokoskelta. Hänen ompelemansa puku on todellinen käsityön näyte. Aivinapellavaisen puvun helma ja hihansuut on koristeltu sidepistorevinnäisellä sekä kaulus ja vyötäinen nypläyspitsein.
"Toivon puvun mukana siunausta ja rikasta elämää kastettaville pienokaisille", Sisko Isokoski sanoo.
Toimistosihteeri Päivi Kallio Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastosta kertoo, että kastepukuja lainataan joka vuosi, mutta ei joka kuukausi.
Työalasihteeri, teologi Helena Lindfors Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämä- ja musiikkitoimikunnasta arvioi, että kastepukujen lainaus seurakunnissa on melko yleistä.
"Kaupunkiseurakunnissa kastepukujen lainauspalvelu on yleisempää kuin maaseudun seurakunnissa. Maaseudulla on perinteenä, että kastepuku kiertää suvussa kastettavalta lapselta toiselle.
Mistä puvut seurakuntiin tulevat, sitä Lindfors ei osaa sanoa. "Ne voivat olla yksityisten osaajien tekemiä tai hankintoja Kirkon hankintakeskuksesta ja käsityöliikkeistä."
Kastepuvun valkoinen väri tulee pitkästä kirkollisesta perinteestä. "Valkoinen on puhtauden ja pyhyyden vertauskuva ja Kristus-juhlien väri. Kasteen sisältöä kuvaa se, että lapsi puetaan Kristuksen puhtauteen ja pyhyyteen, kun hänet kastetaan ja otetaan Jumalan yhteyteen ja seurakunnan jäsenyyteen."
Valkoisuus kastemekossa on Lindforsin mukaan olennaista. "Sitten, kun siihen pistetään punainen tai sininen rusetti merkiksi siitä, onko kastettava lapsi tyttö tai poika, se on myöhäisempää keksintöä ja ihmisten symboliikkaa."