Sunnuntaikäräjät: Onko uusien ta­va­roi­den os­ta­mi­nen van­ha­nai­kais­ta?

Vanhat kuvat: Nap­pu­lat ovat rie­muin­neet jal­ka­pal­los­ta Oulun tur­nauk­sis­sa 1970-lu­vul­ta lähtien

Kaleva live: Katso tästä pe­rin­teis­ten Tier­na­poi­ka­kil­pai­lu­jen fi­naa­lit

Mainos: Black Friday -tarjouksena Kaleva Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Kas­tel­lin linna on edel­leen ar­voi­tus

Oulun Kastellin kaupunginosassa sijainneen Kastellin linnan vaiheita ei ole vieläkään saatu kunnolla kaivettua esiin. "Paikka on muinaismuistolain tarkoittama kohde, jota ei ole riittävästi tutkittu. Maatutkamittausten jälkeen kukaan ei ole vuosiin puuttunut asiaan", arkeologian lehtori Pentti Koivunen Oulun yliopistolta harmittelee.

Oulun Kastellin linnan arvioidulla tontilla asuva Eero Kangastalo esittelee pellolta löytynyttä musketin kuulaa. Kangastalo on kerännyt talteen kaikki tontilta löytyneet vanhat esineiden palaset. "Sitä minä en tiedä, minkä ikäisiä nämä ovat. Talteen olen kuitenkin ottanut."
Oulun Kastellin linnan arvioidulla tontilla asuva Eero Kangastalo esittelee pellolta löytynyttä musketin kuulaa. Kangastalo on kerännyt talteen kaikki tontilta löytyneet vanhat esineiden palaset. "Sitä minä en tiedä, minkä ikäisiä nämä ovat. Talteen olen kuitenkin ottanut."
Kuva: Maikkola Tapio

Oulun Kastellin kaupunginosassa sijainneen Kastellin linnan vaiheita ei ole vieläkään saatu kunnolla kaivettua esiin. "Paikka on muinaismuistolain tarkoittama kohde, jota ei ole riittävästi tutkittu. Maatutkamittausten jälkeen kukaan ei ole vuosiin puuttunut asiaan", arkeologian lehtori Pentti Koivunen Oulun yliopistolta harmittelee.

Museovirasto on rajannut Umpikujan päässä sijaitsevan alueen kaavaan SM1-merkinnällä, mikä tarkoittaa sen olevan suojeltu muinaismuistokohde. Näkyviä raunioita paikalla ei ole, eikä kukaan tarkalleen tiedä, missä kohdissa aluetta raunioita mahdollisesti sijaitsisi.

Arkeologi Minna Korolainen teki 2000-luvun alussa projektisuunnitelman alueen perusteellisesta tutkimisesta, mutta hänen vaihdettua työpaikkaa kukaan ei jatkanut tutkimuksia. Korolaisen mukaan mahdollisia linnan jäänteitä olisi todennäköisimmin nykyisen omakotitalon alla, joka sijaitsee pienellä kumpareella.



Pyörätie hipoo suojelualueen reunaa


Linnan vaiheista saatetaan saada uutta tietoa lähiaikoina, kun suojelualueen rajalle aletaan rakentaa pyörätietä. Ranta-Kastellinpolku käy 40 metrin matkalla noin kaksi metriä suojelualuerajauksen sisällä, minkä vuoksi museovirasto edellyttää kohdilla tehtävän koekaivauksia.

Kaivausten aikataulusta ei ole tietoa, sillä kevyen liikenteen väylän rakentamispäätös seisoo hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten vuoksi.

"Olemme kuitenkin varanneet vuodelle 2009 rahaa kyseiselle hankeelle, jos se päästään käynnistämään", suunnitteluhortonomi Merja Kaikkonen Oulun teknisestä keskuksesta kertoo.

Ranta-Kastellinpolun linjaus on muuttunut monta kertaa teknisten syiden ja puiden säästämisen vuoksi. Alunperin tie linjattiin menemään joen rannasta, aivan suojelualueen päältä. Suunnitelmaa kuitenkin muutettiin asiasta tehtyjen valitusten vuoksi.

"Pyrimme tietoisesti välttämään suojelualueita teiden linjauksia tehdessä. Ranta-Kastellinpolulle olisi jouduttu tekemään monia kalliita ja isotöisiä mutkia kaukolämpöjohtoihin, jos suojelualueelle ei olisi menty lainkaan. Museovirasto antoi meille luvan rakentaa tämän suunnitelman mukaisesti, kunhan ensin katsomme koekaivauksin, ettei sen kohdalla ole muinaismuistoja", Kaikkonen kertoo.



Löydöt otettu talteen


Umpikujan päässä, oletetun linnan paikalla omakotitaloaan asuttava Eero Kangastalo muistaa alueen kiinnostaneet useita tutkijoita. Esimerkiksi akateemikko Kustaa Vilkuna kiinnostui paikasta siinä määrin, että asiasta kuultuaan hän jätti juhlaillallisen kesken ja marssi Kangastalon pihalle omin silmin katsomaan mistä olikaan kysymys.

Kangastalo on löytänyt pihaltaan muun muassa puukonkärjen, lohiverkon painoja ja musketin kuulia. Viimeisimmän löydön hän teki viime kesänä istuttaessaan pensaita pihamaalleen: puolen metrin syvyydestä löytyi lukuisia vanhoja tiiliskiviä, jotka odottavat vielä tutkimista Oulun yliopiston arkeologian laitoksella.

Kangastalon mielestä Kastellin linna voisi jo saada leporauhan. Hän ei usko, että paikalta löytyy suurta määrää historiallisen linnan raunioita. "Lapsuudesta asti olen kuullut tarinoita linnakkeesta. Kerran peltoa muokatessani ihmettelin, miten kiviä onkaan niin paljon. Tähän muuttaessamme maa oli niin tiilimurskaista, ettei mikään kasvi oikein kasvanut", Kangastalo kertoo.