Kas­tel­lin kou­lus­sa sin­ni­tel­lään uutta odo­tel­les­sa

Kastellin koulukeskuksessa valtuuston päätös jatkaa Kastellin monitoimitalon suunnittelua on otettu vastaan helpottuneina. Korjaukset ovat olleet vain väliaikaista tekohengitystä.

Kastellin koulukeskuksessa sinnitellään uutta odotellessa.
Kastellin koulukeskuksessa sinnitellään uutta odotellessa.
Kuva: Pekka Ala-aho

Kastellin koulukeskuksessa valtuuston päätös jatkaa Kastellin monitoimitalon suunnittelua on otettu vastaan helpottuneina. Koulun kunto on tällä hetkellä hallinnassa ja siellä voidaan ongelmista huolimatta jatkaa turvallisesti koulutyötä, mutta pitemmän päälle tilanne olisi ollut kestämätön, luonnehtii suunnittelija Rami Tuominen opetusvirastosta.

Oppilaiden vanhemmissa Kastellin koulun kunnosta annetut tiedot ovat herättäneet jonkin verran hämmennystä. Keväällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vakuutettiin, että tehdyn remontin jälkeen koulunkäyntiä voidaan turvallisin mielin jatkaa, nyt julkisuudessa puhutaan taas homekoulusta.

Sisäilmaongelmia on tutkittu ja korjattu useaan otteeseen. Tällä hetkellä tilanne on se, että opetusta voidaan tiloissa toistaiseksi jatkaa, mutta toisaalta on nähty, että toimenpiteet ovat vaikuttavuudeltaan lähinnä väliaikaista tekohengitystä, toteaa Tuominen.

Tuomisen mukaan olosuhteet Kastellin koulukeskuksessa pidetään uusia tiloja odotellessa asiallisella tasolla niin hyvin kuin väliaikaiskonstein on mahdollista. Kastellin monitoimitalon valmistuminen vie vähintään kolme vuotta.

"Tilannetta seurataan ja tarvittaessa reagoidaan, jos se muuttuu. Oletuksena on, että koulut voisivat turvallisin mielin jatkaa opetusta nykyisissä tiloissaan vielä toistaiseksi ennen uusiin tiloihin muuttamista, jolloin erillisiä evakkojärjestelyjä ei tarvittaisi."

Työterveyden riskiluokituksen mukaan sekä Kastellin alaluokkien että yläluokkien ja lukion sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittävän riskin terveydelle.

Arvio on tehty vuonna 2006 ennen alaluokkien ilmavaihtoremonttia, eikä arviota ole niiden osalta sen jälkeen tarkistettu, koska sisäilmamittausseuranta kannattaa tehdä vasta lumipeitteen aikana.

"Oletus on, että alaluokkien käytössä olevien tilojen osalta tilanne olisi nyt väliaikaisesti saatu paremmalle tasolle", toteaa Tuominen. Hän kuitenkin korostaa, että sisäilmaongelmat ovat todellisia. "On hyvä, että ne on otettu päätöksenteossa vakavasti."

Ongelmien syyt ovat Tuomisen mukaan moninaisia, osin paikallisia ja osin yleisiä.

On puutteellista ilmanvaihtoa ja siitä aiheutuvia hiilidioksidipitoisuuksien ajoittaista nousua ja toisaalta on myös paikallisia mikrobiongelmia. Pitoisuudet ovat paikallisesti lähellä riskirajaa, mutta eivät kuitenkaan ylittäneet sitä.

Osassa rakenteita on ollut isojakin pitoisuuksia, mutta ne eivät ole juuri näkyneet sisäilmassa ainakaan mittauksissa.

Huonon ilmanvaihdon syynä on osin liian suuri oppilasmäärä, osin muut tekijät.

Vanhoista ilmanvaihtokoneista ei esimerkiksi reippaina pakkaspäivinä saada yläluokkien ja lukion tiloissa tarpeeksi tehoja irti.

Yläasteen ja lukion oppilaat on vuodesta 2006 lähtien komennettu välitunneiksi ulos ja tuuletettu luokat ikkunat avaamalla.

Ilmoita asiavirheestä