Kas­tel­lin kar­ta­non purku var­mis­tui

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei aio valittaa Oulun kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä, joka velvoittaa purkamaan Kastellin kartanon rakennukset. Rakennuslautakunta teki keskiviikkona asiasta yksimielisen päätöksen puheenjohtaja Markku Kangasniemen (kok.) esityksestä.

Oulu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei aio valittaa Oulun kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä, joka velvoittaa purkamaan Kastellin kartanon rakennukset. Rakennuslautakunta teki keskiviikkona asiasta yksimielisen päätöksen puheenjohtaja Markku Kangasniemen (kok.) esityksestä.

Rakennuslautakunnan purkupäätös on voimassa olevan asemakaavan vastainen, sillä kaavassa tontin rakennukset on suojeltu Sr-2-merkinnällä. Merkinnän mukaan kyse on suojeltavasta rakennuksesta, jota ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa.

Markku Kangasniemen mukaan rakennuslautakunta on tietoinen siitä, että päätöksessä käveltiin voimassa olevan asemakaavan yli. Päätös oli kuitenkin yksimielinen.

"Ajatus alueen säilyttämisestä oli aikoinaan perusteltu, mutta aikaa on kulunut ja rakennukset lahonneet ja palaneet. Enää ei ole jäljellä niitä arvoja, joiden perusteella se pitäisi säilyttää."



Suojeluarvo pihapiirin kokonaisudessa


Tontilla on vielä jäljellä yksi palamaton varastorakennus. Lisäksi kevyenliikenteenväylän toisella puolella on pieni kaksikerroksinen aitta. Myös näillä rakennuksilla on suojelumerkintä. Purkupäätös koskee kuitenkin myös niitä.

"Lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaavoituksen toteutumisesta ja rakentamisen edellytysten ylläpidosta. Meillä on suorastaan velvollisuus katsoa kokonaisuutta, jotta kaavoitus pääsee eteenpäin."

Alueen asemakaavamuutosta on parhaillaan harkinnassa. Tekninen keskus ottanee asian esille elokuussa.

Ympäristökeskuksella on oikeus valittaa päätöksestä, mutta arkkitehti Britta Passojan mukaan he tyytyvät purkupäätökseen.

Passojan mukaan on harmillista, ettei rakennusvalvonta puuttunut asiaan aikaisemmin. Nyt rakennukset ovat kehnossa kunnossa ja tulipalo viimeisteli tuhot. Tässä tilanteessa purkupäätös on oikea, toteaa Passoja.

Vaikka pari yksittäistä varastorakennusta on säilynytkin tulelta, ei niillä ole Passojan mukaan enää säilyttämisen kannalta arvoa. Alueen suojeluarvo oli nimen omaan pihapiirin kokonaisuudessa.

Kastellin kartanon omistaa Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Ukon Tervahauta, jonka kaikki osakkeet omistaa Rakennusliike Palmberg Oy. Päätöksellään rakennuslautakunta velvoittaa Palmbergin purkamaan rakennukset. Lisäksi yhtiö velvoitettiin maksamaan vuonna 1995 sille annetun rakennusten suojaamista koskevan 20 000 markan uhkasakon.



Omistajalle rakennukset pelkkä riesa


Yhtiön toimitusjohtaja Ahti Heikka kertoo rakennusten siirtyneen heille suuremman kauppakokonaisuuden myötä vuonna 1986. Heikka sanoo suoraan rakennusten olleen heille suoranainen ongelma. Rakennuksia ei saa purkaa, ennalleen kunnostaminen määräysten mukaan tulisi suunnattoman kalliiksi ja lisäksi tulevat ylläpitokustannukset ja korkotappiot. Myös yhtiön imagon kannalta rakennusten olemassaolo on riesa.

Yhtiö teetti kuntokartoituksen, kun rakennukset siirtyivät sille. Jo silloin todettiin, ettei mitään ole tehtävissä. Sen jälkeen on tehty parikin kartoitusta, joissa molemmissa todettiin kunnostaminen mahdottomaksi, kertoo Heikka.

"Mielellämme olisimme jotain tehneet, mutta emme keksineet konstia, jolla rakennukset saataisiin sellaiseen kuntoon, jota rakennus-, turvallisuus- ja terveysmääräykset edellyttävät. Lahoamisen ja palovaurioiden lisäksi rakennuksia rassaavat home ja tupajumit. Myös ilkivaltaa rakennukset ovat kärsineet aika ajoin."

Heikka korostaa, ettei yhtiötä ole missään vaiheessa velvoitettu korjaamaan rakennuksia entiselleen. Kyse on ollut rakennusten suojaamisesta. Siinä he eivät koe tehneensä laiminlyöntejä.

"Olemme luukuttaneet ikkunoita ja ovia, katot on peitetty pressuilla määräysten mukaan ja lisäksi alue on aidattu ja kieltolappuja laitettu seinille. Toistuvasti olemme tarkistaneet ja uusineet suojaukset, mutta aina sinne on joku porukka tehnyt majapaikan."

Yhtiö on yrittänyt päästä riesasta eroon yrittämällä myydä halvalla. Ilmaiseksikin se olisi annettu, jos joku olisi huolinut. Vuonna 1999 tulikin harkintaan mahdollisuus siirtää rakennukset Vaalan Veneheittoon, kertoo Heikka.

Esteeksi tulivat kuitenkin purkamisesta, siirtämisestä ja uudelleen rakentamisesta koituvat huimat kustannukset. Lisäksi Veneheitosta ilmoitettiin asiaan tarkemman tutustumisen jälkeen, ettei rakennuksia oteta vastaan.

Ilmoita asiavirheestä