Useimpien suomalaisten joulunvietto noudattaa vuodesta toiseen tuttua kaavaa. Sama perinteisyys leimaa myös joulumusiikkia: monella joululevyllä uusin kappale on Sylvian joululaulu.
Uusien laulujen on äärimmäisen vaikea murtautua vanhojen joulukappaleiden sekaan. Mutta Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittamasta Sydämeeni joulun teen -kappaleesta tuli standardi heti sen ilmestyttyä vuonna 1988 Vesa-Matti Loirin laulamana.
"Vexi antoi minulle sanoituksen. Hän sanoi menevänsä vessaan ja että puhutaan tekstistä sitten. Luin tekstin ja sävellys tuli salamana. Soitin ja lauloin sen heti koskettimilla nauhalle", Kassu Halonen muistelee kuuluisimman kappaleensa syntyä.
"Vexi tuli vessasta ja sanoi, että puhutaan. Minä sanoin, että kuuntelehan tämä. Vexi sanoi, että uskomatonta, tämä laulu on joku päivä vielä virsikirjassa", Halonen naurahtaa.
Ehkä sekin vielä nähdään, sillä ehdotuksia kappaleen ottamisesta virsikirjaan on jo kuultu.
Kassu Halosella ei koskaan ollut epäselvyyksiä uravalinnan suhteen. Oulujärven keskellä sijaitsevalla Manamansalon saarella varttunut Halonen sanoo oppineensa laulamaan ennen kuin puhumaan.
Halosen isä viljeli maata ja ajoi taksia, äiti hoiti eläimiä.
"Isä oli myös kyläpelimanni, hän soitti mahdoliinia. Kaksivuotiaana aloin jo näyttää hänelle, miten sitä pitää soittaa, Halonen sanoo.
Ensimmäisen kerran hän esiintyi neljävuotiaana äitienpäiväjuhlassa ja esitti mandoliinilla Putte-Possun nimipäivät.
Sama esiintymispaikka on nykyisin Kassu Halosen taidetalo, jossa järjestetään kevyen musiikin koulutusta. Talon avulla Halonen haluaa auttaa nuoria, jotka hänen tapaansa ponnistavat vähävaraisista perheistä.
"Isä kuoli, kun olin seitsemän. Kun aloitin koulun, huomasi opettaja musikaalisuuteni ja osti minulle tuliterän mandoliinin. Sitä en unohda ikinä, ja jos vastaan tulee samanlainen tilanne, ostan lapselle soittimen", Halonen sanoo.
Musiikkiopintonsa Halonen aloitti 15-vuotiaana Kajaanin varuskunnan soittokunnassa. Kahden ja puolen vuoden kuluttua hän oli suorittanut viiden vuoden kurssin.
"Vääpeli kutsui minut puheilleen ja sanoi: Voisitteko lähteä pois. Minä sanoin, että sehän sopii", nauraa Halonen, joka ei välittänyt varuskuntaelämän pokkuroinnista.
Kajaanista Halonen muutti Ruotsiin, Boråsiin, jonka kaupunginorkesterissa hän soitti huilua orkesterioppilaana puolitoista vuotta. Sitten sattui käänne, joka siirsi Halosen klassisesta kevyen musiikin puolelle: Kirka & The Islanders kävi keikalla Boråsissa.
"Esa Kotilaisen urut tekivät sellaisen vaikutuksen, että minun oli pakko päästä siihen bändiin", Halonen kertaa. Ja puolentoista vuoden kuluttua hän olikin Kirkan bändissä koskettimien takana.
Islandersin kautta syntyneiden kontaktien kautta Halonen tutustui suomalaisen kevyen musiikin mestareihin, joilta hän 1970-luvun kuluessa imi oppia säveltämisestä ja sovittamisesta.
"Jaakko Salo opetti sovittamista ja Topi Kärki säveltämistä, se oli mahtava koulu", Halonen kertaa.
Vuonna 1978 Kärki ennusti Haloselle, että kymmenen vuoden opiskelun jälkeen tämä olisi valmis urotekoihin. Ennustus osui nappiin, sillä heinäkuussa 1988 syntyivät kahden viikon aikana hitit Sydämeeni joulun teen, Surun pyyhit silmistäni pois ja Rentun Ruusu.
Miten sävellykset sitten syntyvät?
"Minulla vaan soi päässä. Se on niin kuin olisi oma radiokanava, josta tulee valmista sovitusta kuin luureista. Siksi en paljoa kuuntelekaan musiikkia, kun päässä soi jo omasta takaa", Halonen kertoo.
