UTSJOK
I Etelä- ja Keski-Norjan lohijoista, jokisuilta ja vuonoista pyydetyistä lohista puolet on kassikasvattamoista lähteneitä karkulaisia. Kun norjalaiset pyysivät viime vuonna joistaan ja vuonoistaan lohta vajaat 800 000 tonnia, niin kassikarkulaisten määrä oli liki 400 000 tonnia.
Luonnonlohen vaihtuminen saaliskalana kassiloheen on näkynyt kielteisesti Norjan kalastusmatkailussa, sillä kukapa haluaa lähteä narraamaan kassissa kasvatettua kalaa, kun samaa saa helpommalla kaupan hyllyltä.
Tenolle vastaavaa kehitystä ei haluta suurin surminkaan. Tenonlaakson yrittäjäyhdistyksen masinoimasta kokouksesta lähetettiin terveisiä paitsi Suomen uusille ministereille myös rajan taakse Norjaan.
Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Petteri Valle lupaa postia uudelle ympäristöministerille Jan-Erik Enestamille ja ulkoministeri Erkki Tuomiojalle.
Toivomme, että he jatkavat Norjan hallituksen painostamista. Samoin toivomme, että Pohjois-Norjan kunnat ja Tenon lohesta kiinnostuneet yhdistykset vaativat Norjan ministereiltä todellisia toimia Tenon lohen pelastamiseksi, hän sanoo.
Tenon suulla kaksi massiivista laitosta
Kassilohilaitosten Tenon luonnonlohelle aiheuttamasta uhasta on puhuttu jo vuosia. Uuteen todellisuuteen herättiin maaliskuun 19. päivänä, kun myrskytuuli hajotti Laksefjordenin sivuvuonossa Store Torskefjordenissa sijaitsevan kassialtaan.
Kassista ui vapauteen yli 100000 lohta ja 50 000 kirjolohta. Vaikka kassit sijaitsevat yli sadan kilometrin päässä Tenon suulta, ainakin joidenkin kassikarkulaisten uskotaan löytävän reitin myös Tenolle.
Myöskään Tenovuonon laitokset eivät ole myrskyiltä suojassa. Siellä on kaksi massiivista kassilohen kasvatuslaitosta, jotka tuottavat vuodessa teuraslohta yhteensä yli 1000 tonnia.
Tutkija Eero Niemelä kertoo, että kassikasvatus Tenovuonossa on periaatteessa kielletty, mutta vuonossa ennestään olleet kaksi laitosta saivat luvan jatkaa.
Kalateollisuus on Norjassa hyvin vahva elinkeino ja poliittinen painostus on kova. Kuitenkin vähin, mitä voimme vaatia, on Tenovuonon laitosten sulkeminen tai siirtäminen muualle. Suomen viranomaiset ulkoministerin johdolla ovat käyneet neuvotteluja, mutta Norja ei ole suostunut vaatimuksiin, hän sanoo.
Vaarassa myös geeniperimä
Kassilohet kykenevät sekoittumaan luonnonlohikantoihin ja muuttamaan villilohen geeniperimää. Karkulaiset voivat levittää myös kalatauteja ja loisia.
Niemelä sanoo, että pahimmillaan voi olla kysymys Tenon lohen olemassaolosta. Jos Laksefjordenin kaltainen onnettomuus tapahtuu Tenovuonossa, karkulaisten joutuminen jokeen on enemmän kuin todennäköistä. Asia on tiedostettu kansainvälisestikin. Pohjois-Atlantin lohiensuojelujärjestö NASCO on jo 1980-luvun lopulta kiinnittänyt uhkaan erityistä huomiota. Se on muun muassa esittänyt, että kassit sijoitettaisiin rannoille tai kassilohet steriloitaisiin, jolloin ne eivät pystyisi lisääntymään joissa.
Mikään ei kääntänyt norjalaisten mieltä. Kalojen sterilointikaan ei ole kasvattajien mieleen, koska he pelkäävät lohen manipuloinnin karkottavan asiakkaat.