Kassilohia on taas päässyt taas karkuun Pohjois-Norjan kalankasvatuslaitokselta. Karkulaiset saattavat rasittaa Suomen ja Norjan suhteita vakavasti. Tiesikö Norjan pääministeri uudesta vahingosta, kun hän maanantaina keskusteli lohiongelmista kollegansa Matti Vanhasen kanssa?
Pohjoisnorjalaisesta kalankasvatuslaitokselta on jälleen livahtanut karkuun kassilohia. Båtsfjordin Aqua Polarista lähti omille teilleen 25 000 kassikalaa, kun niitä oltiin siirtämässä kassista toiseen. Kassi, johon niitä siirrettiin, oli repeytynyt. Näin kävi, vaikka norjalaiset ovat vakuuttaneet, että kassit on rakennettu kestämään kaikki sääolot ja muutkin uhkatekijät.
Norjalaisten on nyt syytä toimia ripeästi, sillä kassilohet ovat vakava uhka luonnonkalalle. Ne levittävät sairauksia ja muuttavat Tenon luonnonlohen geeniperimää. Lisääntymiskyky ja vaellusominaisuudet ovat vaarassa heiketä.
Pääministeri Matti Vanhanen olisi voinut Norjan-vierailullaan ottaa tiukan kannan karkulaiskaloihin, mutta hän tyytyi vain kertomaan suomalaisten huolen. Asian tekee norjalaisten kannalta ikäväksi se, että uudet lohet olivat lähteneet lipettiin todennäköisesti jo ennen Vanhasen maanantaista vierailua.
Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik on mahdollisesti tiennyt tapaamisen yhteydessä tilanteen, mutta ei maininnut asiasta mitään. Pääministerit totesivat, että kassilohet ja niiden uhka Tenojoelle on ainoa maiden välinen ongelmakysymys. Ongelmasta kasvaa nykyistä suurempi, jos Bondevik vaikeni asiasta hygieenisyyssyistä.
Norja on katastrofin jälkeen luvannut sulkea syksyllä Tenojoen suun verkolla estääkseen kasvattamoista karanneiden lohien nousun Tenoon. Bondevikin on yhtä lailla lunastettava antamansa lupaus rajata haitat monikohtaisella ohjelmalla.
Tenon luonnonlohikanta on kehittynyt hyvin pitkän ajan kuluessa ja sopeutunut olosuhteisiin. Puhdas lohikanta on tärkeä paikalliselle väestölle ja saamelaiskulttuurille. Pienempi, mutta silti vakavasti otettava haitta kassilohesta koituu kalastusmatkailulle. Kassilohi ei oikeaa kalamiestä kiinnosta, kun sitä saa kotimarketin hyllystä.
Nyt on Norjan vuoro toimia, sillä Suomen puolella on tehty kaikki mahdollinen luonnonlohen suojelemiseksi. Myös Norjassa kassikalat ovat pilanneet luonnonlohikantoja niin pahoin, että tutkijat ovat sielläkin huolestuneita villikalan kohtalosta.
Kassilohen kasvatuksesta on väännetty kättä jo pitkään. Suomalais-norjalainen rajavesikomissio on kertonut riskeistä, joita teollinen kalankasvatus aiheuttaa Tenojoen luonnonkalakannoille. Norjalaiset kasvattajat ovat väittäneet koko ajan, että kalojen karkaaminen laitoksista on mahdottomuus.
Norjan viranomaiset ovat aloittaneet tehokalastuksen uusien karkulaisten nappaamiseksi. Kassilohta pääsi nyt jo toistamiseen pakoon Tenovuonon naapurustossa puolen vuoden sisällä. Keväällä Laksefjordin vuonon kasvatuslaitoksesta karkasi 150 000 lohta. Silloin kasvatuskassit ratkesivat kovan myrskyn takia.
Lohen kassikasvatus on Norjassa iso bisnes. Monet kasvattamot ovat pörssiyhtiöitä, joiden taustalta löytyy öljy-yhtiötä, ja niiden taustalla taas on Norjan valtio. Suomessa kalankasvattamot ovat pääosin perheyrityksiä.
Karkulaiset ovat Suomen kalankasvattajaliiton mukaan vain osa lohiongelmaa. Taloudellisesti vakavampi kysymys on norjalaisten kalankasvattamojen ylituotanto ja yhä lisääntyvä lohen polkumyynti. Tilanne on aiheuttanut suomalaisille taloudellisia tappioita ja epävarmuutta.