UTSJOKI Tutkija Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Tenon kalantutkimusasemalta vahvistaa tiedon, jonka mukaan ensimmäiset Norjan lohenkasvatuskasseista maaliskuussa karanneista lohikarkulaisista ovat ehtineet Suomen lohivesiin.
"Eräs kalastaja sai noin viisi kiloa painaneen lohikarkulaisen pari viikkoa sitten Pulmankijärvestä. Kyseessä on ensimmäinen Tenon Suomen puoleisesta sivujoesta saatu kassilohi. Sen alkuperä voitiin varmistaa suomunäytteestä", hän kertoo.
Niemelän mielestä kyseessä todennäköisesti on Laksefjordenin sivuvuonossa Store Torskefjordenissa sijaitsevasta kassialtaasta karannut lohi, joita viime maaliskuun myrskyssä pääsi mereen yli 100 000 yksilöä. Vaikka kassit sijaitsevat yli sadan kilometrin päässä Tenon suulta, jo tuolloin kassikarkulaisten uskottiin löytävän reitin myös Tenolle.
"Olemme tutkineet Pulmankijärveen nousseita lohia 1970-luvun puolivälistä lähtien. Näytteenottoa tehostettiin 1990-luvulla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sieltä tavattiin karkulainen. Jos kassikarkulaisia nousee Tenoon suurempia määriä, se todennäköisesti tapahtuu vasta loppukesästä", Niemelä kertoo.
Tutkimusta yhdessä
norjalaisten kanssa
Norjalaiset tarkkailevat lohikarkulaisia ja ottavat suomunäytteitä kesän aikana Tenon alajuoksulla ja vuonoissa. Jos syyskesällä karkulaisia nousee paljon, Finmarkun maaherranvirasto on luvannut tehopyyntiin oikeuttavia lupia Ala-Tenolle.
Myös Tenon virkistyskalastajat toivotaan talkoisiin. Paikalliset näytteenottajat ottavat vastaan heidän tuomiaan suomunäytteitä. Jo toista kesää Tenon tutkimusasemalla seurataan kalojen liikehdintää Tenoon laskevan Utsjoen suussa kameroiden avulla. Kahdeksan kameran avulla vedenalainen elämä tallentuu videonauhalle, jota asemalla tutkitaan tarkasti.
"Tämäkin tutkimus on norjalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Ensi alkuun videoimme kalojen kulkua neljän kesän ajan, mutta pyrimme saamaan projektillemme kuuden vuoden jatkon", Niemelä kertoo.
Kameroiden avulla selvitetään Utsjoesta mereen laskevien lohenpoikasten eli smolttien määrä sekä vastaavasti jokeen kutemaan pyrkivien kalojen määrä. Seurannan avulla kalatutkijat saavat selville paljon biologistakin tietoa.
Tutkija Eero Niemelä kertoo, että tänä kesänä Tenoon ja Näätämöjokeen on odotettavissa selvästi vähemmän yhden merivuoden lohia. Kaikki eri lähteistä tulleet tiedot viittaavat siihen.
Utsjoesta
kalastetaan liikaa
"Todennäköisesti olemme nyt nuorimpien lohien kannanvaihtelun pohjalla. Yhden merivuoden tittien määrän vähentyminen itse asiassa oli ennakoitavissakin. Koska tällaisina vuosia myös lohikantojen ennakoidaan olevan heikompia, lohenpyyntiä pitäisi vähentää, jotta mahdollistetaan kutukannan säilyminen suurena", Eero Niemelä sanoo.
Niemelä epäilee, ettei näin tule käyvään,vaan paremminkin päinvastoin.
"Tenon Suomen puolen merkittävimmässä sivujoessa Utsjoessa kalastuspaine tuntuu vain lisääntyvän. Yksittäiset kalastuskunnan osakkaat tekevät bisnestä vuokraamalla omaa kalastusoikeuttaan muille. Niinpä siihen vähäiseen kalamäärään, mikä tänä vuonna Utsjokeen nousee, kohdistuu nyt jopa aiempia vuosia kovempi kalastuspaine", hän valittelee.