Uuden sopimuksen mukaan ulkopuoliset maat eivät saa tuoda sotavoimiaan merelle
Kaspianmeren laillisesta asemasta ja sen luonnonvarojen jakamisesta allekirjoitettiin sunnuntaina pitkään odotettu sopimus. Venäjän, Iranin, Azerbaidzhanin, Turkmenistanin ja Kazakstanin johtajat kokoontuivat asian tiimoilta nyt viidettä kertaa sitten vuoden 2002.
Sopimuksen odotetaan liennyttävän alueen jännitteitä, kasvattavan rannikkomaiden taloutta ja helpottavan merenpohjan suurten öljy- ja maakaasuvarojen hyödyntämistä.
Kokousta isännöinyt Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev nimitti tapaamista historialliseksi.
– Yhteisymmärrykseen pääseminen meren asemasta oli vaikeaa ja hidasta. Neuvottelut kestivät yli 20 vuotta ja vaativat paljon yhteisiä ponnisteluja kaikilta, hän sanoi.
Mailla on ollut erimielisyyksiä Kaspianmeren suhteen sen jälkeen, kun Neuvostoliiton hajoaminen synnytti meren rannalle neljä uutta valtiota. Samalla neuvostojohdon ja Iranin solmima Kaspianmeri-sopimus raukesi. Varsinkin Iran ja Venäjä ovat kalistelleet alueella merisapeleitaan.
Venäjän hallinnon mukaan uusi sopimus jakaa merenpohjan ja sen sisältämät luonnonvarat eri maiden kesken, mutta jättää merenpinnan kaikkien käyttöön.
Venäjän sotilaallinen asema vahvistui
Kokouksen tärkeyttä korosti myös sopimusta voimakkaasti ajanut Venäjän presidentti Vladimir Putin.
– Tämän kokouksen merkitys on aikakausia määrittävä. On myös aika lisätä sotilaallista yhteistyötä Kaspianmeren maiden välillä, Putin sanoi.
Venäjää hyödyttää varsinkin se, että sopimuksessa kiellettiin kolmansien maiden sotilastukikohtien perustamisen alueelle.
– Venäjälle ulkopuolisten maiden sotilastukikohtien kieltäminen on voitto, sillä se alleviivaa Venäjän sotilaallista ylivaltaa alueella, sanoo Caspian Barrel -ajatushautomon johtaja Ilham Shaban.
Periksi Venäjä joutui antamaan vedenalaisten kaasu- tai öljyputkien suhteen. Niiden salliminen sen sijaan herätti suurta intoa Turkmenistanissa.
Turkmenistan on suunnitellut pitkään maakaasun myymistä Eurooppaan rakentamalla kaasuputken Kaspianmeren halki. Putken rakentaminen on kuitenkin kilpistynyt Venäjän ja Iranin vastustukseen. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin Venäjä ja Iran voivat heittää kapuloita Turkmenistanin rattaisiin ympäristöongelmiin vedoten.
Iranille jäi vähän käteen
Iranin presidentti Hassan Rouhani sanoi sopimusta tärkeäksi virstanpylvääksi, mutta varoitti, ettei se ratkaise kaikkia merellä käytäviä kiistoja. Iran sai sopimuksessa pienimmän alan merenpohjaa hyödynnettäväkseen.
– Nyt meillä on yhteinen viitekehys Kaspianmeren tapahtumille, mutta toisia asioita joudutaan käsittelemään muissa kokouksissa.
Rouhani ilmaisi kuitenkin tyytyväisyytensä siihen, että muut maat eivät enää saa tuoda sotavoimia merelle.
– Kaspianmeri kuuluu ainoastaan Kaspianmeren maille.