Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan mielestä Suomella ei ole tarvetta muuttaa puolustusjärjestelmäänsä, vaikka muualla Euroopassa tehdään suuria rakennemuutoksia. Rahoituksen taso voisi kuitenkin olla parempikin, Kaskeala sanoi maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.
"Puolustusvoimain komentajana nukkuisin yöni rauhallisemmin, jos Suomi olisi valmis käyttämään puolustukseensa edes yhtä suuren osan bruttokansantuotteesta kuin Baltian maat tai muut Pohjoismaat Venäjästä puhumattakaan. Vaikka meillä on hyvä puolustusjärjestelmä, ilman rahaa ei sekään sentään toimi."
Kaskeala torjui puheet radikaaleista muutoksista Suomen malliin ja totesi, että yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus tulevat säilymään kustannustehokkaimpana tapana järjestää Suomen puolustus. Ruotsin ratkaisusta ei ole Suomelle malliksi.
"Suomen turvallisuuspoliittinen asema poikkeaa niin merkittävästi Ruotsin tilanteesta, että en voisi kuvitellakaan esittäväni Suomen hallitukselle Ruotsin mallin mukaista puolustusjärjestelmän muutosta", Kaskeala totesi.
Kaskealan mukaan Ruotsin asema on niin suojattu, että Pohjois-Euroopan tilanteessa tarvittaisiin todellinen mullistus ennen kuin Ruotsiin voisi kohdistua vakava sotilaallinen uhka. Ruotsin ratkaisut ovat toki Ruotsin näkökulmasta perusteltuja, Kaskeala lisäsi. Ne vastaavat vallitsevaa länsieurooppalaista kehityssuuntaa, jossa suurista reserviläisarmeijoista siirrytään pieniin mutta huippunykyaikaisesti varusteltuihin asevoimiin, joiden päätehtävänä ovat kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot.
Ruotsin muutoksen tavoite on siirtyä niin sanottuun verkkokeskeiseen puolustukseen, jossa uhkiin pyritään vastaamaan vähälukuisilla, mutta teknisesti korkeatasoisilla joukoilla. Kaikista joukoista tehdään Nato-yhteensopivia ja niiden tulee olla käytettävissä kansainvälisiin operaatioihin.
"On syytä mainita, että Ruotsin puolustusmenot tulevat asevoimien suurista leikkauksista huolimatta säilymään yli kaksinkertaisina Suomen tasoon nähden", Kaskeala huomautti.
Myös Natoon ja EU:hun liittyvät Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat Kaskealan mukaan supistamassa voimakkaasti armeijoitaan. Länsi-Euroopassa taas asevoimia on muutettu kansainvälisiin operaatioihin sopiviksi ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntäviksi.
Suomi tarvitsee
asevelvollisuutta
Suomi on eri asemassa, koska sen puolustuksen on katettava koko valtakunnan alue ja suojattava kaikkia kansalaisia. Puolustus ei voi rajoittua Etelä-Suomen puolustamiseen, vaan joukkoja tarvitaan eri puolille maata. Sellaisen puolustuksen lamauttaminen vaatii hyökkääjältä kohtuuttoman suuret voimavarat saavutettavaan hyötyyn nähden.
Alueellinen puolustus edellyttää laajan reserviarmeijan ylläpitoa, mikä puolestaan edellyttää yleistä asevelvollisuutta.
"Operatiivisten joukkojen tulee koostua nuorista, hyvin koulutetuista ja kenttäkelpoisista reserviläisistä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii, että koulutamme reserviin vähintään 20 000 sotilasta eli 70-80 prosenttia kustakin miesikäluokasta."
Valikoivampi asevelvollisuus merkitsisi myös valikoivaa puolustusta, huomautti Kaskeala.
Hän totesi, että Suomi haluaa politiikallaan tukea lähialueen vakautta ja muistutti, että tilanteet naapurustossa voivat muuttua hyvin nopeasti.
"Tänään on helppo todeta, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Se ei merkitse sitä, että voisimme sulkea pois kaikki riskit, siksi vaikeaa on lähialueemme poliittisen kehityksen ennustaminen. Olisi kovin lyhytnäköistä lähteä tämän hetken tilannearvion pohjalta muuttamaan puolustusjärjestelmämme perusteita."
Kaskealan mukaan Suomen toimiva asevelvollisuus on mahdollistanut aktiivisen osallistumisen myös kansainvälisiin operaatioihin. Kansainvälisen toiminnan volyymiä ei ole tällä haavaa tarvetta lisätä.