Helsinki Siviilipalveluksen lyhentämiselle näytetään vihreää maan korkeimmasta sotilasjohdosta. Maanantaina Helsingissä 178. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avannut puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala sanoi olevansa valmis siviilipalvelukseen lyhentämiseen kuukaudella.
Kaskealan mukaan siviilipalveluksen pitäisi palvella yhteiskuntamme turvallisuuden vahvistamista, eikä sitä pitäisi kokea rangaistuksena.
- Siviilipalvelus pitäisi sen vuoksi lyhentää 12 kuukauden varusmiespalveluksen pituiseksi, Kaskeala esitti.
Nykyisin siviilipalveluksen kesto on 395 vuorokautta eli noin 13 kuukautta. Aseellisen palvelun valinneet selviävät lyhimmillään kuudella kuukaudella.
Asevelvollisuus tuo osaamista
Vastauksena ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) hiljattain virittämään asevelvollisuuskeskusteluun Kaskeala puolusti voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta etuineen. Hänen mukaansa vain tällä tavalla voidaan turvata puolustusvoimien suorituskyky, koska siten saadaan armeijaan riittävästi ammattitaitoista ja koulutettua väkeä.
- Ammattiarmeijoiden on paljon huonommalta rekrytointipohjalta vaikea saavuttaa meikäläisten reserviläisten osaamisen taso.
Kaskealan mukaan Suomella ei ole varaa edes Ruotsin mallin mukaiseen valikoivaan asevelvollisuuteen, jos reserviläisten nykyinen korkea koulutustaso halutaan säilyttää. Ruotsissa asiantuntemusta joudutaan ostamaan kovalla rahalla yleisiltä työmarkkinoilta, hän huomautti.
Kaskealan mukaan järjestelmästä annetaan mediassa väärä kuva "näyttämällä alokkaan reppanoita epäsopivissa varusteissaan ensimmäisissä marssiharjoituksissa". Nuoria varusmiehiä verrataan sitten ammattiarmeijoiden hampaisiin asti aseistettuihin, kovaksikeitettyihin värvättyihin.
Puolustus ei komentajan mukaan perustu kuitenkaan varusmiehiin, vaan koulutettuihin ja ammattisotilaiden johtamiin reserviläisjoukkoihin. Ammattitaitoisten reserviläisten merkitys vain kasvaa sitä mukaa, kuin ase- ja johtamisjärjestelmät kehittyvät, hän huomautti.
Reservi pienenee jälleen
Komentaja myönsi kuitenkin, että reserviä joudutaan ensi vuosikymmenellä edelleen supistamaan 100 000:lla noin 250 000 mieheen. Tähän pakottaa hänen mukaansa Saksasta 1990-luvulla ostetun sotamateriaalin poistuminen käytöstä.
Supistuksia voidaan Kaskealan mukaan kuitenkin korvata laadulla. Esimerkiksi Horneteihin kotimaisena työnä räätälöity datalinkki- eli tietovuojärjestelmä nostaa hänen mukaansa hävittäjätorjunnan tehon vähintään kaksi ja puolikertaiseksi.
- Siis 63 koneella onkin nyt 157 koneen suorituskyky, hän hehkutti.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) sanoi puolestaan, ettei keskustelua yleisestä asevelvollisuudesta pidä pelätä eikä yrittää kahlita. Kääriäisen mukaan itsestäänselvyyksiä ei nykymaailmassa ole, mutta hyvä asia kestää minkä tahansa keskustelun.
Ainoana haasteena Kääriäinen piti materiaalin hankintaa ja sen ylläpidon hintaa. Suomalaisen konseptin turvaaminen edellyttäisi puolustusministerin mukaan puolustusbudjetin hallittua kasvattamista 2010-lukua lähestyttäessä lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa. Kyse on tahdosta ja valinta poliittinen.