Maan korkeimmasta sotilasjohdosta viritellään jälleen keskustelua puolustusbudjetin korottamisesta. Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala haluaa puolustusmäärärahat pohjoismaiselle tasolle. Näin hankittaisiin komentajan mukaan aikaa "väistämättä eteen tulevien puolustusratkaisujen arvioinnille".
-- Puolustusvoimia on jo lähes kymmenen vuoden ajan kehitetty niin, että liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaihtoehdot ovat kumpikin aidosti toteuttamiskelpoisia. Pohjoismaisella resursointitasolla tuo mahdollisuus säilyisi uskottavana vielä ensi vuosikymmenelle, katsoi Kaskeala maanantaina Helsingissä 180. maanpuolustuskurssin avauksessa.
Kaskeala muistutti, että Ruotsin puolustusmenot olivat viime vuonna Suomeen nähden kaksinkertaiset ja Norjan ja Tanskan keskimäärin puolitoistakertaiset. Hän piti puolustusmenojen nostoa tarpeellisena huolimatta maiden erilaisista puolustusratkaisuista.
-- Kansainvälisissä vertailuissa herättää ihmetystä, miksi juuri suomalaiset panostavat Pohjoismaista vähiten rahaa puolustukseen. Suomen kansantalous kun antaisi mahdollisuudet parempaankin suoritukseen.
Kertausharjoitukset moninkertaisiksi
Komentaja selvitti myös, mitä pohjoismaisen tason rahoituksella saisi. Asevelvollisten koulutus ja harjoitukset voitaisiin pysyvästi palauttaa normaalitasolle, eli varusmiesten maastoharjoitukset lisääntyisivät noin kolmanneksella ja kertausharjoitusten määrä moninkertaistuisi. Myös asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa voitaisiin parantaa.
Ilmavoimat saisi lisää lentotunteja ja merivoimien alukset lisää toimintaa merellä. Maavoimien parhaat joukot voitaisiin kehittää vaatimusten mukaisiksi ja alueellisten joukkojen suorituskykyä pystyttäisiin ylläpitämään. Merivoimien alukset voitaisiin remontoida ja ilmavoimien yhteyskoneet uusia.
-- Lopputuloksena voisimme säilyttää yleiseen asevelvollisuuteen nojaavat puolustusvoimat ympäristöömme nähden kohtuullisen tehokkaina pitkälle ensi vuosikymmenelle, Kaskeala tiivisti.
Puolustusmateriaalin kallistuminen ja kaluston uusimistarpeet tuovat Kaskealan mukaan kuitenkin tarvetta hakea uusia ulkoisen yhteistyön muotoja.
-- Uusia ratkaisumalleja tulee etsiä kansainvälisestä yhteistyöstä ja työnjaosta ainakin materiaalihankinnoissa, harjoitus- ja koulutustoiminnassa sekä kriisinhallinnan suorituskyvyn kehittämisessä ja ylläpidossa, hän listasi.