Käsivarren Lapin koivikoissa kahtena edelliskesänä mellastaneet tunturimittarin toukat eivät näytä saaneen aikaan pysyviä tuhoja.
Jopa kahdesti peräkkäin lehdettömiksi kalutut puut ovat pääosin kyenneet ponnistautumaan tänä kesänä uuteen kasvuun ja maisemat tuntureiden koivuvyöhykkeissä ovat totutun vihreät.
"Säikähdyksellä mittareiden joukkoesiintymisistä selvittiin. Vaikutukset ovat jääneet kohtalaisen vähäisiksi", tuhoalueita tarkastellut Metlan kenttämestari Viktor Mannela arvioi.
Mannelan mukaan monet koivut ovat menettäneet toukkien hyökkäyksissä yksittäisiä oksia tai joitakin runkohaaroja, mutta kokonaan kuivuneita puita on näkynyt yllättävänkin vähän. Metsikkökuolemia hän ei ole todennut. Samanlaisia havaintoja on myös Kilpisjärven biologisen aseman amanuenssilla Rauni Partasella. "Ainakin Kilpisjärven alueella koivikoiden yleiskuva on vihreä. Jopa karummilla kasvupaikoilla, kuivilla kankailla, puut ovat pärjänneet ihan hyvin koettelemuksissaan. Vain siellä täällä löytyy kuolleita puita, ja maiseman ilme on taas kuten ennen", Partanen iloitsee.
Parhaillaan Käsivartta koristaa myös tunturikasvien upea kukinta. Se selittää osaltaan koivujen toipumista.
"Edellinen ja varsinkin viime kesä olivat kasvulle otollisia. Kasvit saattoivat kerätä energiavaroja, mikä näkyy nyt runsaana kukintana. Toukkien syömille koivuille lämpimät kesät ilmeisesti koituivat pelastukseksi", hän pohtii.
Uudet lehdet tilalle
Kumpanakin vuonna lehdettömiksi kalutut koivut kykenivät tekemään uudet lehdet myöhemmin kesällä. Viime vuonna ne kehittyivät jo ennen heinäkuun puoltaväliä. Se antoi puille kosolti aikaa koota ravintovarastoja yhteyttämällä.
"Laajatkin syöntialueet tulevat toipumaan hyvien kasvukausien ansiosta", ennustaa Metlan tutkija Heikki Kauhanen.
Tilanne seurannassa
Hän uskoo, että edullisten sääolojen takia Käsivarren koivikoissa vältytään siltä, mikä tapahtui Utsjoen-Inarin alueella 1960-luvulla: tunturimittareiden joukkoesiintyminen sattui samaan aikaan kylmien kesien kanssa, ja laajat alat muuttuivat luurankometsiksi.
Metla seuraa koivikoiden kuntoa tänä ja tulevina kesinä Saanalle ja Mallalle perustetuilla näytealoilla sekä satelliittikuvilla.
Toistaiseksi tutkimuslinjojen tilannetta ei ole ehditty tarkemmin kartoittaa ja satelliittikuvatkin mahdollisten uusien tuhoalueiden selvittämiseksi on tarkoitus tilata vasta kesän edettyä pidemmälle.
Tunturimittarit iskeytyvät koivuihin pian sen jälkeen, kun ne tulevat hiirenkorvalle. Tänä vuonna otukset eivät ole odotetusti enää puita Kilpisjärven seudulla piinanneet. Toukkien määrä on tipahtanut tavanomaiselle tasolleen.
"Jonkin verran niitä näkyy, kuten mitä tahansa perhosen toukkia. Koivujen lehdet ovat nyt terveitä ja vehreitä, eikä syönnösjälkiä juuri näe", Rauni Partanen kertoo.
Tilanteen normalisoituminen kävi ilmi jo viime vuonna, jolloin munintapuuhissa lennelleitä aikuisia perhosia oli syksyllä liikkeellä enää vain vähän. Pääasiassa kannat romahtivat aikaisemmin kesällä toukkiin loisineiden pistiäisten takia. Vain harva selvisi siivilleen kotelostaan.