Pyhäjärvi "Käsityökeskukseen jää koukkuun. Siksi pitää varoa tänne tulemista", sanoo Eini Ojalehto, kun mietitään ovatko uudet ihmiset tervetulleita joukkoon. "Kaikki revitään mukaan", vakuuttaa vastaava neuvoja Ulla-Marjut Korkiakoski.
Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen Pyhäsalmen toimipaikan ovi Paavolantiellä käykin tiuhaan, kun naisia käy katsomassa, millaisia loimia kangaspuihin on luotu. Olisiko tällä kerralla uuden, kiehtovan kankaan kutominen odottamassa juuri minua?
"Meillä on täällä hässäkkää", esittelee neuvoja vilkkaassa puheensorinassa. Keskiviikko on tätä nykyä ainoa päivä, jolloin neuvoja on käsityökeskuksessa paikalla.
Kun keskus virallisesti avataan kello 12, aletaan heti kiihkeästi luoda loimia ja laittaa kangaspuita kudontakuntoon. Muina päivinä neuvoja työskentelee naapurikaupungin Haapajärven vastaavalla käsityöasemalla.
Monet yli kymmenestä puista ovat vielä tyhjillään, kun syksy on vasta aluillaan, ja neuvojalla on työtä enemmän kuin tarpeeksi. Loimien luonti ja puiden kudontakuntoon laitto ei onnistu keneltä tahansa.
Käsityökeskuksen pääkäyttäjäryhmä ovat käsi ja taideteollisuusyhdistykset jäsenet, joita Pyhäjärvellä on vajaat 50. Palvelu on kuitenkin avointa kaikille. Keskuksen väki arvioi, että käyttäjämäärä on lähempänä sataa. Joukko on keski-iästä, noin 30 -vuotiaista ylöspäin.
"Alle kolmikymppisillä on vauvojakin, eivät he vielä käsityökeskukseen ehdi", Ulla-Marjut Korkiakoski sanoo. Moni käyttäjistä on eläkeläinen, mutta työssäkäyvien osuus on lisääntynyt, koska keskuksessa saa käydä kutomassa myös varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Uusia ideoita
"Koko porukka on hirveän innostunutta. Teemme perinteisiä töitä ja kokeilemme uusia ideoita", neuvoja toteaa.
Keskus on kudontaan painottuva, koska erikoistekniikkojen, kuten kankaanpainannan tai savenkäsittelyn välineitä ei ole. Kudotaan kaikenlaisia sisustustekstiilejä ja vaatetuskankaita, tavallisimmin matoja, sängynpeitteitä, liinoja, seinävaatteita, verhoja ja matkahuopia. Keskuksessa syntyy myös vaikkapa villakankaita vaatteisiin tai vaatekangasta poppanasta.
Toimintaa on ollut Pyhäjärvellä liki 20 vuotta, paikat vain ovat vaihtuneet. Viimeiset puolenkymmentä vuotta keskusta on toiminut kaupungin omistamassa kiinteistössä jonkinmoisen matkan päässä keskustasta. Se elää täydellisessä symbioosissa ja yhteisymmärryksessä kansalaisopiston kanssa. Molemmat hyödyttävät toisiaan.
Käsityökeskuksella on yli kymmenet kangaspuut ja kansalaisopistolla kahdet. Ne ovat yhteisessä käytössä. Puita voisi olla Ulla-Marjut Korkiakosken mukaan olla enemmänkin. Kaikille löytyy käyttöä, kunhan loimet niihin saadaan luoduiksi.
Yhteisestä elosta on hyötyä myös siten, että neuvoja opettaa kansalaisopiston kudontapiiriläisiä. Ilman käsityökeskusta Pyhäsalmen keskustassa ei olisikaan kansalaisopiston kudontapiiriä.
Terapeuttinen paikka
Terttu Oravakangas on viihtynyt käsityökeskuksessa "apuohjaajanakin". Sairaus vei hänet 30 vuoden liike-elämän putkesta toiselle tielle. Kankaat, langat ja muut käsityötarvikkeet olivat hänelle tuttuja työstä, jota hän teki muun muassa tekstiiliosaston hoitajana.
"Työ on täällä tekijäänsä neuvonut. Olen kutonut monenlaisia mattoja ja shaaleja, viimeksi ihanan maton veljen tytölle kihlajaislahjaksi. Uskallan mennä minkä tapansa puiden taakse, tykkään rakennella kankaita ja olen oppinut saamaan puut kudontakuntoon."
"Välillä voin paistaa pulliakin ja keittää kahvia. Tämä on terapeuttinen paikka, myös muille kuin itselleni. Yhdessä parantelemme maailmaa", Terttu Oravakangas toteaa pullanpaiston keskeltä nytkin. Käsityökeskukseen poiketaan päiväkävelylläkin. Sieltä tiedetään ainakin saatavan päiväkahviseuraa.
Kahvikupposen äärellä Terttu Oravakangas, Eini Ojalehto, neuvoja Ulla-Marjut sekä Kaisa Laitila ja Maija-Liisa Kittilä arvioivat käsityökeskuksen merkitystä: "Tärkeä naisten vapaa-ajan harrastus, mutta on kelvannut myös miehille. Henkireikä. Hyvää pakarajumppaa ilman keinotekoisia vibraattoreita.
Keskuksen väellä on perinteenä matkustaa joka vuosi käsityömessuille. Nyt Haapajärven käsityökeskus vie bussillisen lähiseutunsa käsityönharrastajia Tampereelle ensi kuun puolivälissä. Messuilta haetaan virikkeitä ja intoa, mutta myös viihdytään ja virkistäydytään.