Käsityö eh­käi­see syr­jäy­ty­mis­tä

Kuutisensataa suomussalmelaista tuo puhdetöitään myyntiin Oilolaan, kunnan ylläpitämään harrastajien käsitöiden myyntinäyttelyyn. Ostajia riittää joulun seutuna ja kesäisin, sillä työt ovat melko edullisia ja perinteistä käsityötaitoa.

Suomussalmi Kuutisensataa suomussalmelaista tuo puhdetöitään myyntiin Oilolaan, kunnan ylläpitämään harrastajien käsitöiden myyntinäyttelyyn. Ostajia riittää joulun seutuna ja kesäisin, sillä työt ovat melko edullisia ja perinteistä käsityötaitoa.

Kunta hakee säästöjä joka paikasta, myös Oilolasta. Käsityömyynnin lopettamisesta on keskusteltu, mutta ensi vuoden talousarviossa sitä ei vielä merkitty lakkautettavaksi. Oilolan ylläpito maksaa kunnalle 35 000 euroa vuodessa.

Suomussalmen sosiaalijohtaja Terttu Huttu-Juntunen ei lopettaisi Oilolaa, vaikka kunnan rahat ovatkin vähissä. Hänen mukaansa palvelu on ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa työttömyysalueella.

"Täällä on paljon työttömiä ja varhennetulla olevia, jotka osaavat perinteisiä käsityötaitoja ja jotka tekevät töitä Oilolaan myyntiin. Jos markkinointipaikkaa ei ole, ei kukaan jaksa loputtomiin tehdä vain itselle ja lahjoiksi."

Huttu-Juntusen mielestä käsitöiden tekeminen ja mahdollisuus hankkia niillä lisätuloja lisäävät ihmisten elämän sisältöä ja hyvinvointia. Työttömät voivat ansaita satunnaista pientä tuloa ilman että työttömyyskorvaus vaarantuu.

Syrjäkylissä mielekkään tekemisen tarve korostuu. Niissä kansalaisopiston piireissä opitaan käsityön tekniikoita ja sitten tehdään töitä myyntiin Oilolaan. Jos käsitöiden tekemisen into hiipuu, opiston piiritkin loppuvat. Sivukylillä opiston piirit ovat harvoja tilaisuuksia tavata muita ihmisiä.

Kainuussa käsitöitä osaavat vielä monet ja varsinkin yli 50-vuotiaat hallitsevat perinteisiä tekniikoita. Nykyään käsitöitä arvostetaankin.

Ämmänsaaressa asuva eläkeläinen Toivo Kemppainen tekee monenlaisia puutöitä Oilolaan. On Suomussalmi-kelloa, avaimenperää, pieniä taskukelloja puusta, tuohirasioita. Uusin kehitelmä on kaulaan ripustettava pieni hiomaesine, jolla voi terottaa uistimet, metsästyspuukot ja vaikka ompeluneulat.

"Olen tehnyt Oilolaan yli kymmenen vuotta. Olin Ikihongalla töissä ja nyt teen puu- ja tuohikäsitöitä ajan kuluksi. Harmittaa, kun tuohitöitäni luullaan Venäjältä tuoduiksi."

Eila Juntunen Piispajärveltä kutoo Oilolaan tekstiilejä kangaspuilla. Hänen mielestään Oilola on erityisen tärkeä syrjäkylien ihmisille.

"Siinä asiassa me syrjäkyläläiset olemme melko tasa-arvoisia taajamassa asuvien kanssa. Meillä on paljon niukemmin harrastusmahdollisuuksia, ei ole uimahallia ei kirjastoa eikä voi näyteikkunakierroksille lähteä."

"Käsitöiden teko antaa mielen virkistystä. Syksyllä kun pimenee, on mukavaa alkaa tehdä käsitöitä joulumyyntiin. On ilo saada jotakin aikaan. Ei Oilolaan tekijöistä monellekaan ole tulo pääasia, enemmän se on harrastusta."

"Näitä asioita ei mitata rahassa. Jos Oilola loppuisi, se vaikuttaisi satoihin ihmisiin. Tiedän, että monelle se vaikuttaisi niin, että kunta joutuisi panemaan rahaa sosiaalipalveluihin."

Ilmoita asiavirheestä