Oulun Kuusiluodon lukion rappukäytävien seiniä koristavat samat tutut kuviot kuin ennenkin, vaikka seinät maalattiin uudelleen peruskorjauksen yhteydessä.
Arkkitehti Kimmo Kuismanen kertoo, että talon vanhan tyylin säilyttäminen oli suunnittelun lähtökohtana. Näin kunnioitettiin arkkitehti Viktor J. Sucksdorffin vuonna 1908 suunnittelemaa kokonaisuutta.
Kuismasen mukaan koristeiden maalaaminen käsin on nykyään melko harvinaista.
"Lähinnä päiväkotien, ravintoloiden ja hotellien sisustuksessa sitä harrastetaan. Syystä tai toisesta se on julkisesta rakentamisesta mennyt aika vähille."
Jari Niinimaa Oulun Pitomaalauksesta on samaa mieltä.
"Emme tee sellaisia montakaan vuodessa. Olemme maalanneet koristeita lähinnä rappukäytäviin."
"Maalarin valinnassa on kaksi tapaa. Jos tehdään maalauksia epäselvän historiallisen tilanteen pohjalta tai uutta seinäkoristetta, tekijänä on taiteilija tai rakennushistoriaan ja taiteeseen suuntautunut arkkitehti. Jos malli on jo olemassa, hyvä ammattitaitoinen maalari pystyy tekemään työn", arkkitehti kertoo.
Ammattitaidon tarpeesta kertoo se, että Kuusiluodon lukion koristeet täytyi tehdä uudelleen, sillä sen ensin tehneet opiskelijat eivät onnistuneet tehtävässä odotetulla tavalla. Maalaukset teki lopulta Oulun Pitomaalauksen maalari Minna-Johanna Korpi.
Korpi harmittelee, että vähäisetkin koristemaalaukset annetaan usein ammattikoululaisten tehtäviksi. "Hyvähän se on, että hekin saavat opetella, mutta homma voi mennä pieleen, jos ei osata neuvoa oikein."
"Esimerkiksi sapluuna on tehtävä sellaisesta materiaalista, että se kestää myös pesemistä. Vaahtomuovin, jolla maalia töpötellään, on oltava tarpeeksi pieni", Korpi neuvoo.
Korpi tekisi mielellään pelkästään koristeita. "Työssä tarvitaan kärsivällisyyttä, mutta itselläni hermo lepää niitä tehdessä. Näin pohjoisessa ei kuitenkaan ole mahdollista keskittyä pelkkien erikoisuuksien tekemiseen."
Historiallista entisöintiä tehtäessä myös käytetyt välineet ja aineet mukailevat historiaa.
"Tietyissä kohteissa tulee lähteä historiallisesti tarkasta näkökulmasta. Toisissa riittää, että ulkonäkö on samanlainen. Kuusiluodon tapauksessa alkuperäiset olivat jo kerran hävinneet ja ne palautettiin", Kimmo Kuismanen kertoo.
Kuismanen epäilee, että Kuusiluodossakin on vielä koristeita, jotka on maalattu joskus piiloon. "Aikanaan on tehty huonoja saneerauksia jolloin seiniä on peitetty erilaisilla kerroksilla. Vanhojen koristeiden esiin kaivaminen ei kuitenkaan tämän työn puitteissa ollut mahdollista."