Piia Tirronen koukuttaa valkoista lankaa, on syntymässä pöytäliina. Yllään Tirrosella on itse ommeltu liivi. Nojatuolin vieressä odottaa isompi neuletyö -- viininpunainen tunika, josta on jo takakappale valmiina.
Lappeenrantalainen 30-vuotias Tirronen on hiljalleen toipumassa vakavasta masennuksesta. Toipumisessa on ollut apuna käsillä tekeminen: ompeleminen, neulominen, virkkaaminen ja kokkaus.
--?Minulle tuottaa suurta iloa ja mielihyvää se, että saan jotakin aikaiseksi ja näen työni tulokset. Käsillä tekeminen myös rauhoittaa. Ompelukoneen ääressä on pakko työntää syrjään päässä junnaavat ajatukset ja keskittyä siihen, mitä tekee.
Sosiaalipsykologi ja kouluttaja Jaana Venkula nyökkäilee: käsillä puuhastelu tervehdyttää, koska se on ihmiselle luontaista.
--?Vallitsevan tieteellisen ajattelun mukaan ensin on ajatus ja sitten teko. Nykyinen aivotutkimus osoittaa kuitenkin, että yhteys kulkee myös toisinpäin teosta ajatukseen. Onhan ihmisaivojen kehittyminenkin seurausta käsien käytöstä.
Käsiltämme puuttuu puuha
Viime vuosina on ilmestynyt monia neurotieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan masennuksen maailmanlaajuinen yleistyminen saattaa olla yhteydessä siihen, että käsiltämme puuttuu puuha. Ihminen ei enää tee, koska koneet tekevät.
--?Käsistä aivoihin kulkee valtavasti hermoyhteyksiä. Aivojen motorinen keskus ei käynnisty, jos emme käytä käsiämme. Villapaidan kutominen, halonhakkuu tai tiskaaminen virittää hermoja ja lisää muun muassa mielihyvähormonin tuotantoa.
Mielihyväkeskus on myös yhteydessä oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn.
--?Aivoissa vahvistuvat ne yhteydet, joita ihminen toistaa. Viimeaikaiset kosketusaistiin liittyvät empiiriset tutkimukset osoittavat, että käsin kirjoittaminen vahvistaa merkittävästi oppimista, puheentuottamista ja pitkäkestoista muistia. Tietokonetta naputellessa kehittyy naputtelun taito, ei oppiminen tai muisti, Venkula sanoo.
Tartu arkisiin töihin
Kun Tirrosen masennus oli pahimmillaan, hän ei jaksanut ottaa kudinta käteen. Voinnin kohennuttua hän on kuitenkin puuhannut yhä enemmän.
Venkula suosittelee masennuksen hoitoon enemmän tekemistä ja vähemmän analysointia, sillä masennuksen taustojen ja tuntemusten vatvominen vain vahvistaa aivoissa depressiota ylläpitäviä hermoyhteyksiä.
--?Mitä masentuneempi on, sitä tärkeämpää on käydä käsiksi arkiseen työhön. Jos et mihinkään muuhun kykene, laita vaikka ne pyykit koneeseen. Tekemisen ja tulosten myötä luottamus itseen kasvaa ja ihminen voimaantuu. Minä selvisin ainakin siitä!
Venkula huomauttaa, että vaikka masennuslääkitys helpottaa oireita, ei se poista masennuksen syytä.
--?On saatava liikkeelle toimintakyky, sillä vain sitä käyttävä ihminen voi olla onnellinen. Kyseessä on hyvin maalaisjärkinen asia, jota olemme väheksyneet.