Perjantaina kaikkialla oli niin rauhaisaa. Hodynka-areena keräsi voimia ja valmistautui uuden päivän kohtaamiseen. Käytävät ammottivat tyhjyyttään, myyntikojut olivat kiinni, vartijoita oli vain murto-osa normaalista ja töitä teki vain muutama hassu toimittaja.
Se oli tyyntä myrskyn edellä, sillä lauantaina kaikki on toisin. Desibelit nousevat yli kipurajan - eivät musiikin, vaan vihellyskonserttien ja suoranaisten huutojen vuoksi. 14 000 katsojaa elää hetkessä mukana jokaisella solullaan.
Jääkiekon MM-kisojen kaksipäiväinen loppuhuipennus on käsillä. Ensin ratkaistaan finalistit, sitten pronssi ja lopulta kulta.
Sitten eurooppalainen jääkiekkoilu on vihelletty virallisesti kesälomalle.
Menestys jääkiekossa ei todellakaan ole suoraan verrannollinen asukaslukuun. Runsaan viiden miljoonan asukkaan Suomi osoitti väittämän oikeaksi lyömällä Yhdysvallat, missä asuu 300 miljoonaa ihmistä. Kuin 60 Suomea.
Lauantaina suomalaisten käsittelyyn joutuu toinen suurvalta, 143 miljoonan asukkaan Venäjä. Vai pitäisikö kääntää toisin päin: venäläinen pyörremyrsky riepottelee vähän Suomea.
Vjatseslav Bykov on tehnyt lyhyessä ajassa Venäjän vastuuvalmentajana ihmeitä. Maahan on mahtunut aina taitoa, taituruutta ja superyksilöitä, mutta Neuvostoliiton murenemisen jälkeen kovimmatkin menestysodotukset ovat kaatuneet kurinalaisuuden puutteeseen. Maan edellinen mestaruus 1993 varmistui vielä vanhoilla tulilla.
Nyt kuri ja järjestys ovat palanneet punakoneen pannuhuoneeseen. Työ tehdään niin kuin käsketään.
Kaikki - siis kaikki - ennusmerkit puhuvat Venäjän voiton (mestaruuden) puolesta, mutta on se pienempi ennenkin voittanut suurempansa - ihan pelkällä lingolla.
Jos punakone jauhaa jo ensimmäisessä erässä tauluun vaikkapa 3-0, peli on menetetty. Jos kuitenkin Suomen joukkuepuolustus toimii, ja peli on kahden erän jälkeen tasan, mitä tahansa voi tapahtua.
Tuska ja ahdistus kääntyvät Venäjää vastaan, ja siinä on Suomen paikka iskeä.
Leijonilla on joukkueessaan maailmanluokan osaamista tyyliin Kari Lehtonen, Jere Lehtinen, Ville Peltonen ja kumppanit. Lehtonen ottaa kaikki kiekot kiinni, ja Lehtinen käy tekemässä pari maalia.
Eiköhän näillä miehillä yksi Venäjä kaadu...?
Käy iltapäivän ottelussa miten tahansa, suomalaiset voivat kulkea maailmalla päät pystyssä - jos mittariksi otetaan jääkiekko-niminen talvinen urheilumuoto. Kuuluminen neljän parhaan joukkoon on alati kovenevassa kilpailussa kova saavutus.
Lopullisia sijoituksia ratkottaessa polttopiste osuu paitsi joukkuepeliin, henkilökohtaiseen taitoon, mutta ehdottomasti myös henkiseen kovuuteen. Pointti, joka ainakin Kärpissä on nostettu Kärpissä viime vuosina näkyvästi esille.
MM-kisoissa pelataan yhteensä 56 ottelua, joista - anteeksi vain - suurin osa on tyhjänpäiväistä pelailua ja tylsää ajanvietettä.
Nyt tarjolla on ihan oikeasti huikea jääkiekko-ottelu, jossa pieni Suomi haastaa suuren Venäjän.
Mahdollisuudet voittoon ovat pienen pienet, mutta ovat ainakin olemassa.