Lopetettujen varuskuntien uuskäyttöä hankaloittaa kasarmien soveltuvuus siviilielämän tarpeisiin, mutta Oulun lisäksi muuallakin on löydetty muutosratkaisuja. Kasarmien lisäksi etsitään käyttäjiä myös lakkautetuille varikoille.
Osa venäläisten 1910-luvulla ympäri Suomea rakentamista punatiilikasarmeista jäi 1990-luvun lopulla tyhjilleen joukkojen uusien sijoituksien. vuoksi, mutta muun muassa Lappeenrannan Rakuunanmäellä on uusi asuinalue ja Kouvolan Kasarminmäellä toimii digitaalinen oppimiskeskus.
Kehitysjohtaja Pentti J. Miettinen puolustusministeriöstä sanoo, että vaikeinta entisten kasarmien hyödyntämisessä on niiden alkuperäinen käyttötarkoitus.
”Kasarmialueet tarkoitettiin tuhansien miesten majoittamiseen, eikä ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ajateltukaan rakennusten myöhempiä vaiheita ”, Miettinen sanoo.
Oulussa kansainvälisessä sotilasalueiden uudelleenkäyttöä koskevassa konferenssissa vierailevan Miettisen mukaan kasarmialueet säilytetään kernaasti.
”Tsaarin aikaiset kasarmit Korialla, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa liittyvät vahvasti seudun kehitykseen ja identiteettiin. Usein vasta varuskunta teki kyläpahasesta huomattavan paikkakunnan,” Miettinen sanoo. ”Lisäksi kasarmit ovat vankoiksi rakennettuja, joten käyttöikää riittää.”
Kyseisten neljän varuskunnan lisäksi samoihin aikoihin rakennettuja punatiilikasarmeja on Lahdessa, Riihimäellä, Santahaminassa ja Hyrylässä, mutta ne palvelevat yhä sotilaskäytössä.
1930-luvulla Suomessa syntyi valkoiseksi rapattu kasarmityyppi, jota edustavat muun muassa Kaartin autokomppanian tyhjilleen jääneet kasarmit Helsingin Mechelininkadulla. Kasarmin uudesta käyttäjästä ei ole tietoa.
Seuraava tyylisuunta oli 1950-70 lukujen korpivaruskunnat valettuine betonikasarmeineen, joihin Oulun Hiukkavaarakin kuuluu. Liperin Ylämyllyn tavoin siitä kehitellään uutta kaupunginosaa oululaisille.
Miettisen mukaan varuskuntansa menettäneet mutta aktiiviset kunnat ovat osanneet hyödyntää monipuolisen rakennuskannan. ”Huonommin kävi esimerkiksi Korialla.jossa Elimäen kunta odotti turhaan valtion tukea kasarmialueen hankkimiseksi. Kasarmeille aiottu oppimiskeskus perustettiinkin Kouvolan kasarmeille, joka oli elimäkeläisille pettymys.”
Kasarmien uuskäyttö vaatii mielikuvitusta. Kuuskajaskarin tykistölinnake on nykyisin matkailukäytössä, Uudenkaupungin kasarmissa toimi jonkin aikaa orkideatarha ja Vaasan entisessä varuskunnassa on sairaala. Kotkan Kymilinna on puolestaan kiintoisa muinaislöytöjensä vuoksi.
Puolustusministeriö toivoo löytävänsä tarvitsijoita myös lakkautettaville varikoille. Asevarikot sijaitsevat Iisalmessa, Orivedellä, Sääksjärvellä ja Vammalassa. Lisäksi Jyväskylän maalaiskunnassa on Suojeluvarikko.
Suomen alkujaan kahdeksan puukasarmialuetta eivät kuulu nyt etsittävien uusien käyttötarkoitusten piiriin, sillä Suomen ainoa eheä puukasarmialue Oulussa voi hyvin Merikosken koulutuskeskuksen hoteissa.
