Naisihminen ei edes ymmärrä, kuinka merkittävä ja monimutkainen asia parranajo voi olla. Kun naama puskee aamusta toiseen karkeata karvaa tai sitten nuoren miehen kohdalla hermostuttavia haituvia sinne tänne, ovat vitsit kuulemma vähissä.
Miehet joutuvat hakemaan karvasotaan oikeat aseet yrityksen ja erehdyksen kautta. Sähkökone, aisavetoinen vai käyttökertainen malli? Geeliä, vaahtoa, saippuaa?
"Oikean välineen etsintä kesti. Kertakäyttövehkeillä tulee helposti veristä jälkeä", 53-vuotias mies toteaa.
Hän investoi kalliimpaan aisavetoiseen malliin, ja huomasi, että vaihtoterät kestävät parhaimmillaan jopa 20 ajokertaa, mikä teki hinta-laatusuhteen hyväksi. "Myös geelin löytäminen oli hakuammuntaa."
Kempparit ja marketit tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja. Miehet vinkkaavat, että myös naisten säärikarvageelit sopivat parranajoon.
Partainenkin mies tarvitsee vehkeitä karvoituksensa siistimiseen. "Trimmaus ja ylipitkän lyhentäminen käy sähkökoneella, mutta rajaukseen ja kaulan alueen ajamiseen käytän kertakäyttöhöylää", 57-vuotias mies kertoo.
Ilman verenvuodatusta ei yksikään mies lie selvinnyt parranajostaan. "Tavallisin onnettomuus on se, että höylää liikuttaa vahingossa terän pituussuunnassa, jolloin tulee verinaarmuja naamaan", kolmikymppinen mies kuvaa.
Hänen mielestään parranajosta on yleensäkin ottaen nautinto kaukana. "Se on jokapäiväinen riesa. Ja jos ei jaksa ajaa muutamaan päivään, tuntuu, että höylätessä koko nahka menee rullalle."
Toinen mies on samoilla linjoilla. "Mitä nautinnollista on siinä, että on suu täynnä vaahtoa ja sitten vedellään terällä naamaa?"
Mutta kolmas mies osaa nauttiakin asiasta: "Kasvatin partaa ylioppilaskirjoituksia varten kuukauden. Kun kokeet olivat ohi, ajoin parran seuraavana aamuna hitaasti nautiskellen."
Kiire kostautuu aina."Piti rynnätä yllättäen siistiytymään, kun työpaikalle tuli vieraita. Jossakin vaiheessa parranajoa huomasin vaahdon alta pilkahtelevan punaista väriä. Olin ikävännäköinen isäntä arvovaltaiselle seurueelle ja puheenpito sattui saakelisti naamaan."
Partahöylään armeijan koneajojen jälkeen palannut mies muistelee, että alkuvaiheen haavat jäivät kokemuksen karttuessa pois. "Nuorena pidin parranajoon liittyvistä vehkeistä. Minulla oli hieno jalopuinen suti ja ajanmukainen höylä. Vaahdokkeet ja partavedet valikoin tarkasti."
Parta ei tietenkään kasva tasaisesti, mikä aiheuttaa omat ongelmansa. "Eri puolilla naamaria kasvaa pitkiä ohuita karvoja. Ne eivät meinaa lähteä suosiolla. On tosi typerännäköistä, jos sellaisia vauvanhiuksia jää kasvoihin", nuori mies manaa.
Tyttöystävien ja vaimojen mielipiteet ovat yleensä dramaattisen hyvässä muistissa. "Kasvatin kerran viikset, jotka ajelin kapeaksi mafiatyyliin. Vaimo oli valaa jaloista sementtiin ja kiepauttaa laiturilta syvyyksiin, ellen aja niitä pois."
Myös vanhemmilla veljillä on ollut sananen sanottavana aiheeseen: "Virnuilivat, että pyyhi poika karkealla pyyhkeellä, jollei vastatuuleen juoksu auta."