Lohella on pitkä matka Itämeren pääaltaalta Muoniojoen latvoille kutemaan. Mutta pitkä matka oli myös niillä lappilaisilla vaikuttajilla, jotka olivat lähteneet läänin ylimmiltä perukoilta vetoamaan Helsingin päättäjiin, jotta lohta ei pyydettäisi ennen kutujokeen pääsyä.
Aamujuna toi Rovaniemeltä Helsinkiin lähes sata lohen kohtalosta huolestunutta lappilaista. Lapin liiton masinoima karvalakkilähetystö kiersi lohipolitiikan keskeisiä ministeriöitä, tapasi ison joukon kansanedustajia ja kuunteli viisaita alustuksia lohiseminaarissa.
Lohilähetystöjä on etelän juniin pantu ennenkin. Nyt lappilaisväen sanoma oli kuitenkin vähän erilainen kuin aikaisemmin.
Ministereille ja ministeriöiden kansliapäälliköille muistutettiin, että vaikka Lapin talvimatkailulla menee lujaa, ovat tuhannet hotellihuoneet kesäkuukausina tyhjillään. Hotellit ovat yleensä alle tunnin ajomatkan päässä Lapin suurista virroista, joille olisi mahdollista saada maksavia kalaturisteja, jos vain jokien kätköissä olisi pyydettävää arvokalaa.
Nokian ja Ericssonin
vieraille elämyksiä
Ruotsin Lainiojoella mökkikylää pitävä Roland Henriksson vertaili, että Islannissa parhailla lohijoilla kalastusvuorokausi saattaa maksaa 3 000 euroa. Ja että Etelä-Ruotsin Mörrum-joen kalastuslupatulot ovat suuremmat kuin koko Ruotsin ammattikalastuksen yhtyeenlasketut tulot.
Henrikssonin mielestä Suomen ja Ruotsin valtiot ovat niin rikkaita, että lohen voisi aivan hyvin säästää kalastusmatkailulle. "Millaisia elämyksiä Nokian ja Ericssonin pomot voisivatkaan tarjota ulkomaisille vierailleen Lapin erämaajoilla", Henriksson haaveili.
"Ei ulkomainen kalaturisti halua tappaa lohta. Se kiittää hienosta taistelusta, antaa pusun, ottaa kuvan ja päästää takaisin", Henriksson kuvaili.
Pellon elinkeinoasiamies Väinö Enbuska kertoi, että kunnassa oli ennen 96:n ja 97:n kuumia lohikesiä vain kolme-neljä matkailuyrittäjää, jotka saivat tuloja lohen pyynnistä. Nyt yrittäjiä on 15, mutta muutaman heikon lohikesän jälkeen investoinnit ovat jäissä.
"Ei tällaiset kalamäärät anna uskoa siihen, että kannattaisi laajentaa. Kalastajalla on oltava jonkinlainen varmuus saaliista. Monelle tosin riittää, kun näkee että joessa on kalaa", Enbuska selvitti.
Lohiasetus
harmittaa
Kaksi vuotta voimassa ollut lohiasetus on kirosana lappilaisten suussa. Se toi merialueen ammattikalastajille muutaman lisäpäivän ennen rahoitusajan alkamista.
Ensi kesänä niin sanottua valikoivaa lohenpyyntiä voi harjoittaa 14 päivää kauemmin kuin kesällä 2003. Valikoiva lohenpyynti tarkoittaa istutettujen lohien pyyntiä sellaisilla rysillä, jotka estävät hylkeiden vierailut. Lisäksi isot, yli 85-senttiset lohet ja rasvaevälliset luonnonkantaa olevat lohet on laskettava takaisin.
RKTL:n tutkijan Petri Suurosen Tornio- ja Simojoen poikamäärät ja syönnösvaellukselle lähtevien smolttien määrät ovat ihan hyvät.
Tilanne voisi vielä parempi, jos kutukypsistä kaloista nykyistä suurempi osa pääsisi palaamaan kotijokeensa. Vuonna 2005 Itämeren lohista 54 prosenttia pyydettiin avomerellä, 37 prosenttia rannikolla ja vain yhdeksän prosenttia jokialueilla.
Vuodesta toiseen muuttuvien asetusten tilalle maaherra Hannele Pokka esitti vaelluskalalakia, jossa lohelle tunnustettaisiin arvokkaan luonnonvaran status.