Ellei sillä loukattaisi niin ihmisiä kuin koiriakin, Ullan (keskikokoinen villakoira), Misan (shetlannin lammaskoira) ja Äijän (portugalin vesikoira) voisi sanoa käyttäytyvän melkein inhimillisesti. Ulla on aran oloinen kuin moni ihmislapsi ja kinuaa kaiken aikaa emäntänsä Helena Kinnusen syliin.
Porukan pienin, Misa, katselee hötkyilemättä ympäristön hulinaa Pauliina Rajaniemen housunlahkeen takaa. Joukon suurin, Äijä, kieppuu itsensä ja muiden ympäri ainakin yhtä liukkaasti kuin sen isäntäperheen 3,5-vuotias Tilja Ylitolonen.
Vieressä kymmenet erirotuiset lajitoverit esittelevät torniolaisella agilityradalla taitojaan omille ja kavereidensa isännille ja emännille. Keltaisiin huomioliiveihin puettu kolmikko kuitenkin pysyy yleisön puolella, koska sillä on komea ja taustaltaan maailmanlaajuinen tehtävä. Herätellä ympäristönsä homo sapiens (viisas ihminen) huomaamaan, etteivät tämän lajitoverit anna maailmalla omille lapsilleen aina edes suomalaisen koiran oikeuksia. "Että ei kun vain nimiä adressiin", kolmikon kaksijalkaiset taustavoimat opastavat.
Ilman todistusta ei virallisesti olemassa
Vuosittain lähes 50 miljoonaa lasta jää syntyessään rekisteröimättä. Ilman syntymätodistusta lasta ei ole virallisesti olemassa. Helmikuussa alkaneella kampanjallaan kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Plan kertoo syntymärekisteröinnin merkityksestä jokaisen lapsen ihmisoikeutena.
Tavoitteena on kerätä 50 000 suomalaisen nimi syntymärekisteröintiä tukevaan adressiin, mikä luovutetaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle syyskuussa. Adressin toivotaan osaltaan lisäävän kansainvälistä painetta tilanteen korjaamiseksi.
Ajatus lemmikkien valjastamisesta auttamaan maailman syrjityimpiä lapsia heräsi kemiläisten Helena Kinnusen ja Mira Sailion aatoksissa heidän ollessaan Planin kampanjakoulutuksessa Helsingissä. Ajatus oli uusi, mutta mutta se sai heti täyden tuen. "Koirien ja lasten syntymän rekisteröinnin yhteys voi vaikuttaa kaukaa haetulta, mutta kyllä siinä on ajatus takana", Kinnunen tuntee. Miksi lapsien pitäisi olla huonommassa asemassa kuin lemmikkieläinten?
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, kuinka jokaiselle kuuluu oikeus tulla rekisteröidyksi syntymänsä yhteydessä. Rekisteröinti on alku valtion ja sen kansalaiseksi syntyneen lapsen yhteydelle. Valtio tunnustaa virallisesti lapsen ja sitoutuu samalla huolehtimaan, että hänen oikeutensa toteutuvat.
Planin maailmanlaajuisen syntymärekisteröintiä edistävän kampanjan avasi eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu 2005. Vuoden 2006 puoleen väliin mennessä yli viisi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on virallisesti rekisteröity maissa, joissa Plan toimii. Tätä nykyä se toimii 66 maassa. Suomeen Plan tuli 1998. Se on Suomen suurin kummijärjestö lähes 30 000 kummillaan. Ulkoasiainministeriön kanssa Plan solmi kumppanuussopimuksen 2005. Plan Suomi Säätiön hallituksen puheenjohtaja on oikeushammaslääketieteen professori Helena Ranta.