Jyväskylän yliopiston historian laitokselta löytynyt 1800-luvun kartta tuo lisävalaistusta Lappeenrannan Huhtiniemen arvoitukseen. Lopullista vastausta vanha kartta ei kuitenkaan anna, vaan se jättää mahdollisuuden vastakkaisille tulkinnoille.
Kartta-alan erikoistutkija Heikki Rantatupa Jyväskylän yliopistosta pitää mahdollisena, että Huhtiniemestä esiin kaivetut ruumiit liittyvät 1860-luvun nälkävuosiin ja koleraepidemiaan. Koleraepidemian uhreja saatettiin tartunnan pelossa haudata muuallekin kuin kirkkomaahan.
- Karttalöytö ei sulje pois rintamakarkureiden teloituksia Lappeenrannassa. Avattu hauta ei kuitenkaan näytä millään tavalla liittyvän jatkosodan loppuvaiheeseen, Rantatupa korostaa.
Rantatuvan mukaan kartta vuodelta 1838 palauttaa muistiin Lappeenrannan pitkän ortodoksisen perinteen. Siten ortodoksisuuteen viittaavia löytöjä ei sovi ihmetellä. Lappeenrannassa oli varuskunnan takia vahva ortodoksiväestö Turun rauhasta 1740-luvulta aina 1800-luvun lopulle.
Vanha kartta osoittaa, että entisen rakuunaleirin pohjoispuolella oli ortodoksinen hautausmaa. Se vaipui unohduksiin ja häipyi kartoista itsenäisyyden aikana.
Hautausmaa ei sijainnut Huhtiniemessä, josta luurankoja on nyt löydetty. Sen sijaan Huhtiniemessä oli 1800-luvun lopulla vaivaishoitomaja, joita nälkävuosien takia perustettiin ympäri maata.
Rantatuvan mukaan Lappeenrannan seudusta on laadittu enemmänkin vanhoja karttoja, mutta niitä ei ole Jyväskylän yliopistossa. Huhtiniemen arvoituksen viralliselle tutkijaryhmälle kannattaa nyt antaa työrauha ennen lopullisten johtopäätösten tekoa.