Valtioneuvosto vahvisti kesäkuussa Oulun seudulle uuden eheyttävän kuntajaon, jonka pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Uusi kuntajako selkeyt tää karttaa melkoisesti, kun Oulun seudulla päästään eroon niin kutsutuista enklaaveista eli jonkin toisen kunnan sisällä olevista naapurikunnan alueista.
Kuntajaon eheytyminen on kuitenkin kiinni vielä yhdestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdystä valituksesta, jonka ovat laatineet oulunsalolaiset Pekka Rahikka ja Timo Nikula.
Rahikalla on Oulunsalon kunnanvaltuustossa yhden miehen ryhmä Oulunsalo 2000-luvulle.
KHO saa sisäasiainministeriön lausunnon valituksesta 22. elokuuta mennessä, joten ainakin teoriassa on mahdollista, että valitus ehditään käsitellä vielä kuluvan vuoden aikana ja kuntajaon eheytyminen joko varmistuu, muuttuu tai kaatuu KHO:n ratkaisun myötä.
"Liikaa menetyksiä"
Sisäasiainministeriössä valitusta käsittelee neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi.
Hän tiivistää Rahikan ja Nikulan valituksen perusteet siihen, että valittajien mielestä Oulunsalon kunta menettää aivan liiaksi alueita. Oulunsalon kunnan alue pienenisi 168,38 neliökilometristä alle puoleen 80,07 neliökilometriin.
"Se ei kuitenkaan käy selvästi ilmi valituksesta, miten valtioneuvoston päätös olisi kuntajakolain vastainen. Valittajat pitävät ratkaisua myös Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan vastaisena ja mainitsevat sen rahoituspykälän. Meidän näkemyksen mukaan kyseinen pykälä liittyy kuitenkin enemmän valtionosuusjärjestelmään", Pihlajaniemi kertoo.
Valitukset yleisiä
Pihlajaniemi kertoo, että Yleisellä tasolla valittajat katsovat uuden kuntajaon loukkaavan Oulunsalon kuntalaisten etua.
"Lisäksi valittajien mielestä selvitysmiesten olisi pitänyt harkita ehdotusta Oulunsalon liittämisestä Ouluun", hän sanoo.
Pihlajaniemen mukaan kuntajaon muutoksista valitetaan yleisesti.
"Aina joku katsoo ne oman etunsa vastaisiksi. Muutokset tehdään laajempi etu huomioiden, mutta jollekin niistä saattaa olla haittaa. Esimerkiksi Rahikka on maanomistaja."
Pihlajaniemi pitää epätodennäköisenä, että valitus joutuisi vielä Euroopan neuvoston käsiteltäväksi, koska paikallisen itsehallinnon peruskirja on osa suomalaista lainsäädäntöä. KHO:n ei tarvitse näin pyytää asiasta lausuntoa.
Repalainen kuntajako
Enklaavit ovat suomalainen kummallisuus.
1990-luvun alussa niitä oli yli 3 000, mutta viime vuosina on jo poistettu yli 2 000. Repaleinen kuntajako haittaa palvelujen järjestämistä enklaaveilla asuville.
"Asukkaatkin ovat valittaneet kaksinkertaista paperisotaa lupamenettelyissä", Pihlajaniemi tietää.
"Rikkinäisillä alueilla ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ovat voineet olla epäselvät, kun aina ei ole tiedetty, minkä kunnan alueella liikutaan. On esimerkkejä, ettei ambulanssi ole tiennyt, mihin sairaalaan potilas pitää viedä. Hirvi on saattanut kaatua väärään kuntaan", hän kertoo.
Oulun seutu oli yksi neljästä erityisen rikkonaisesta alueesta. Vain Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Temmes ja Rantsila kykenivät ratkomaan enklaavinsa valtuuston päätöksin. Sen sijaan Oulun seudulla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa turvauduttiin erityismenettelyyn selvitysmiesten kautta.
"Valituksia on tullut myös kahdelta muulta erityisalueelta", Pihlajaniemi kertoo.