Jo pelkkä epäily metsäyhtiöiden kartellista on saanut sijoittajat varovaisiksi ja tahrannut Suomen mainetta.
Monien vanhojen metsänomistajien vainu on ollut hyvä. He ilmaisivat jo vuosia sitten epäilevänsä puuta ostavien suurten metsäyhtiöiden sopivan keskenään ostoalueista ja hintakatosta. UPM Kymmene kertoi tammikuussa kilpailuvirastolle kotimaisessa puunhankinnassa ja kansainvälisessä paperinmyynnissä noudatetuista salaisista sopimuksista, hintakartelleista.
Epäilyt olivat ilmeisesti levinneet jo niin laajalle ja paljastumisen vaara oli niin suuri, että yhtiö katsoi parhaaksi kiiruhtaa ensimmäisenä kertomaan asiasta. Ilmiantaja voi välttyä muille kartellin osapuolille tulevista sakoista. Voi olla, että tapahtuneesta tulee myöhemmin lisävalaistusta sillekin, miksi yhtiön toimitusjohtaja Juha Niemelä lähti eläkkeelle ennen aikojaan viime tammikuussa, ilman selkeää ennakkovaroitusta. Uusi toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo nyt, että yhtiön arvot ja hyvä hallintotapa olivat vaatineet kartellin paljastamista.
Suomen maine korruptiosta ja muusta taloudellisesta keplottelusta ja vedättämisestä erityisen vapaana maana on saanut pahan ja uuden kolhun. Ensimmäinen tuli, kun kilpailuvirasto kertoi epäilevänsä asvalttikartellia.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sanoo vahingon suuruuden selviävän vasta, kun tiedetään metsäkartellin mittasuhteet. On valitettavasti niinkin, että haittojen koko riippuu myös tutkimusten kestosta. Kilpailuvirasto tutkii puunhankintakartellia, EU paperikartellia. Selvitysten arvioidaan valmistuvan 2006-07.
Epäiltyjen yhtiöiden kannattaa olla yhteistyöhaluisia. Kesken olevat tutkimukset ratisevat jatkuvasti hiekkana niiden rattaissa. Sijoittajat yrittävät olla polttamatta näppejään sellaisissa yhtiöissä, joiden tulosta mahdolliset suuret sakot tulevat rasittamaan. Suomalaisten suursijoittajien edustajat ovat todenneet selkeästi, että omistusta suomalaisissa metsäyhtiöissä ei lähiaikoina ainakaan lisätä.
Analyytikot arvioivat, että vaikka epäilyt todentuisivat, sakot jäisivät 3-4 prosenttiin liikevaihdosta. Enimmäisrangaistus on kymmenen prosenttia. Toiveikkuus pohjaa tähänastiseen käytäntöön Euroopassa. Vaikka jokainen tapaus on omanlaisensa, esimerkkejä ennakoinnin tueksi löytyy. Microsoftin maaliskuussa EU:n komissiolta monopoliaseman väärinkäytöstä saama 500 miljoonan euron sakko oli vain kaksi prosenttia yhtiön liikevaihdosta.
Epäiltyjen yhtiöiden edustajat sanovat kartelliväitteiden juontavan vuosikymmenen takaisista tapahtumista, jotka jäivät historiaan EU-jäsenyyden myötä. Valitettavan usein tällaisissa tapauksissa on huomattu, että epäillyt selittävät asioita kaunistellusti. Se on ymmärrettävää, vaikka mahdollisimman päättäväinen suorapuheisuus olisi nyt eduksi.
Jupakka on haitaksi koko Suomen elinkeinoelämälle. Sekä Stora Enson että M-Realin edustajat istuvat uuden Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa. Sen edeltäjän TT:n viime vuosiin osuu niin puheenjohtajan kuin toimitusjohtajan ero kartelli- ja osake-epäilyjen takia. Jälkimmäinen on todettu oikeudessa syyttömäksi.
EK joutuu elämään uusien epäilyjen varjossa. Monella taholla pelätään lisäksi, että kartellipaljastukset jatkuvat. EK:ssa ja yritysmaailmassa on käytävä perusteellinen tuuletuskeskustelu noudatettavista arvoista ja moraalista. Korulauseiden latelu ja varsinkin tapahtuneiden rikkeiden peittely vain pahentaisivat asiaa.