Kartanoita ei myydä kenkkäämällä, alle markkinahinnan. Näin ovat päättäneet naapurit Kemi ja Keminmaa, joilla molemmilla on kartano myytävänä Kemijoen varressa.
Keminmaassa Juopperin kartano ei ole synnyttänyt sisäistä ristivetoa, mutta Kemissä sen sijaan käyttäjät pitäisivät kartanon kaupungilla nykyisessä kuosissaan.
Kartanokauppojen taustalla on kuntien rahapula ja halu päästä irti ylimääräisistä kiinteistömenoisa. Keminmaassa myyntilistalle on otettu kiinteistöjä, joissa kunnalla ei ole jatkuvaa toimintaa. Kemissä kaupitellaan harkinnan mukaan myös täydessä käytössä olevia vetovoimaisia kiinteistöjä, näin Paattion kartanokin on joutunut myytävien joukkoon.
"Meillä ei ole akuuttia tarvetta myydä Paattiota, mutta Pajusaaren koulun tyhjennyttyä toiminnot olisi voitu siirtää sinne sillä ajatuksella, että Paattio menee markkinahinnalla kaupaksi", Kemin tekninen johtaja Matti Päkkilä sanoo.
Paattion kartanon lisäksi myös Pajusaaren koulua on kaupattu syksystä alkaen. Kaupunki uusii joulukuun alussa lehti-ilmoitukset, ja jos senkään jälkeen ei tärppää, lopetetaan näkyvämpi rummutus ja aletaan miettiä Pajusaaren koululle käyttöä vaikkapa bändien harjoitustilana ja museotavaran säilytystilana.
"Jos kartanoa pidetään myynnissä, niin kyllä se siitä lähtee. Saattaa olla, että jonain pienenä hetkenä puhelin pirahtaa, ja se on siinä", palvelupäällikkö Hannu Teppola huomauttaa.
Päkkilä olisi kiinnostuksen perusteella odottanut, että molemmista kiinteistöistä olisi jo ensimmäisen kierroksen jälkeen tullut käyviä tarjouksia. Teppola tietää, että kiinteistömyynti saattaa olla pitkänuottista hommaa: Veitsiluodon koulunkin myynti kesti viisi vuotta.
"Juopperin kartanosta täytyy saada kunnon hinta. Jos tarjoukset eivät tyydytä, sitä ei myydä", sanoo Keminmaan vs. kunnanjohtaja Merja Michelsson. Joitakin pytinkejä on myyty sillä perusteella, että on saatu käyttökulut pois kunnan niskoilta.
Kemin kuvataiteilijat ja Kemin työväenopisto iloitsevat, jos Paattion kartanoa ei saada myydyksi. Rakennus remontoitiin aikanaan juuri niiden käyttöön. Molemmat ovat vedonneet, että rakennus pysyisi kaupungin omistuksessa ja nykyisessä käytössä. Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto on myös vedonnut asian puolesta.
