Kar­tal­ta pois­te­tut asemat

Taisi olla pyhäilta. Lättähattu vähät välitti viikonpäivistä vaan kitisteli hissukseen Pesiökylän asemalle. Sieltä se nappasi kyytiinsä pikkupojan ja vei hänet kotiinsa Hyrylle.

Taisi olla pyhäilta. Lättähattu vähät välitti viikonpäivistä vaan kitisteli hissukseen Pesiökylän asemalle. Sieltä se nappasi kyytiinsä pikkupojan ja vei hänet kotiinsa Hyrylle.

Mutta missä ne sellaiset rautatieasemat ovat? Eihän niitä löydy edes VR:n asemakartasta. Tämä tarina ei silti ole fiktiota, vaan asemat ovat ihka oikeasti olemassa. Hirsistä rakennetut, jykevät asemat.

Tuolloin neljännesvuosisata sitten ekaluokkalainen oli ollut kylässä Näljängässä, ja pelännyt kuuta ja näätiä. Onneksi kotiin pääsi helposti heti seuraavana päivänä julkisella kulkuneuvolla.

Nyt ei ahkerakaan junamatkustaja tiedä, missä päin Pesiö sijaitsee. Ei tiedä, jos ei ole lukenut Kiantoa. VR:n asemakartta näyttää varisseelta joulukuuselta loppiaisena. Neulanen siellä toinen täällä. Pesiökylä ja Hyrynsalmi ovat pudonneet samoin kuin koko oksanhaara Kontiomäeltä ylöspäin.

Tänä syksynä kävi jälleen myrsky. VR:n kuusenkarasta varisi viisi neulasta, mukana menivät Ii ja Kuivaniemi, tulevan Suur-Iin molemmat asemat. Samalla loppuivat Kainuun ja koko sisämaan yöjunat.

Suomen valtio ja sen alaiset yhtiöt eivät enää pysty ylläpitämään rautatietä koko maassa. Hiellä, vaivalla ja vangeilla rakennetut rautatiet kasvavat lepikkoa.

Niilläkin paikoilla, jotka eivät enää löydy VR:n kartasta, asuu suomalaisia ihmisiä. He toivovat hiljaa, että Suomen rautatiet luovutetaan ulkomaalaisille. Ruotsalaiset, norjalaiset tai hollantilaiset keksisivät radoille heti käyttöä.

Tänään sunnuntaina kaikki EU-maiden maatalousministerit ovat sopivasti koolla Oulussa. Nyt olisi tilaisuus pyytää heitä välittämään terveiset hallituksille, että täällä on hyvä rataverkko, ääripäistä hiukan rapistunut, tervetuloa tutustumaan.

Ulkomaalaisilla on hyvät näytöt junaleikeistä. Samalla kun suomalaiset lopettavat liikennettä valmiilta junaradoiltaan, ruotsalaiset rakentavat lisää rautatietä. Niinkin pohjoiseen kuin Ruotsin Kainuusta eli Kalixista Haaparannalle rakennetaan ihka uutta rantarataa.

Norjalaiset pistävät paremmaksi. Ulkoministeri toivoo, että maan junarataa jatketaan Jäämeren rantoja myötäillen aina Venäjälle saakka. Venäläiset tulevat tietysti vastaan. Uusi Belkomurin rata yhdistäisi Arkangelin ja Murmanskin satamat aina Siperian raiteille.

Entäpä sitten hollantilaiset? He olisivat valmiit rakentamaan lisää rautatietä Suomeen. Ensi keskiviikkona hollantilaisyhtiö tulee Sallaan kertomaan tarkemmin suunnitelmistaan. Sallan kunta on todennut, että kun suomalaiset eivät halunneet, kunta alkoi neuvotella ulkomaalaisten kanssa. Tarkoitus on rakentaa rata Sallasta Alakurttiin, jota kautta päästäisiin hyötymään Venäjän kaasumarkkinoista.

Saahan sitä suunnitella, mutta kun Suomi ei edes suunnittele. Siellä jossain, tuntemattomaksi tuomitun Pesiön lähistöllä ihmiset jaksavat toivoa. Yhden 16 hengen syrjäkylän asukkaat keräävät metsästä kiviä (Peto-liite 7.9. 2006) siinä toivossa, että löytyisi arvokas esiintymä. Yksi isäntä on nimittäin nähnyt unen, jossa kylän läpi rakennettiin uusi rautatie.

Ilmoita asiavirheestä