Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tänään hoitanut tasan kuukauden toista kuusivuotiskauttaan. Virkakausi kestää kevääseen 2012 asti. Välissä ovat kahdet sääntömääräiset eduskuntavaalit.
Politiikan turbulenssien aikana on vaikea ennustaa, kuinka monen eri nimisen pääministerin kanssa Halonen joutuu yhteistyötä vielä opettelemaan Presidentti on perinteisesti edustanut jatkuvuutta kansakunnan johdossa ja erityisesti ulkopolitiikassa. Tarvitaanko osittain vallasta riisuttua presidenttiä enää jatkuvuuden varmistajaksi?
Mikä on Halosen asema jatkossa ulkopolitiikan johtamisessa? Perustuslain kirjaus, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, joutuu vielä useita kertoja testiin. Halonen saattaa olla toisella kaudellaan rohkeampi vallankäyttäjä. Ulkopolitiikan johtajana hänen asemansa voi vahvistua, mikäli pääministeriksi tulee joko Eero Heinäluoma tai Jyrki Katainen. Matti Vanhasen aikana hallituksen ja presidentin yhteistyö on lutviutunut ulospäin kohtalaisen sopuisasti. Vallankammareissa on tosin tapahtunut kovaakin vääntöä.
Kriisinhallintalakikiistan ratkaiseminen poikkeuslailla lisää mahdollisuuksia perustuslain tarkistamiseen. Mikäli perustuslakiin olisi nyt kirjattu, että kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä päättää presidentti, perustuslain avaaminen uudestaan lähivuosina olisi ollut hyvin epätodennäköistä.
Presidentin valtaoikeudet joutuvat puntariin jo lähiaikoina, kun hallitus antaa esityksensä valmiuslain uudistamisesta. Lakia on tarkoitus ajanmukaistaa, miten eduskunta luovuttaa toimivaltuuksia presidentille ja valtioneuvostolle poikkeusolojen aikana. EU:n perustuslain mahdollinen voimaan tulo voi aiheuttaa myös muutostarvetta perustuslakiimme, koska Eurooppa-neuvostosta on tulossa instituutio. Miten kaksipäinen johto silloin käyttäisi Suomen ääntä?
Paineet presidentin viimeistenkin valtaoikeuksien karsimiseen kasvavat. Ulkopolitiikan johto voitaisiin hyvin siirtää parlamentaariseen valvontaan eli valtioneuvoston vastuulle. Se olisi luonteva jatko sille, että pääministeri johtaa jo EU-politiikkaa.
Halosen vallankäyttö ratkaisee pitkälti, miten puolueet asennoituvat jatkossa presidentti-instituutioon. Entisessä monarkistisessa puolueessa, kokoomuksessa on valmiutta remontoida presidentti-instituutiota. Samansuuntaista ajattelua esiintyy myös keskustassa.
Eero Heinäluoma väläytti kriisinhallintalakikiistan ratkettua, että perustuslakia on tarvetta arvioida. Olisiko Heinäluoman nyt aika toteuttaa työväenliikkeen perinteinen tavoite eduskuntakeskeisestä järjestelmästä?
Presidentin valtaoikeudet on otettava tarkasteluun seuraavan eduskuntakauden aikana. Olisiko Halosen valtakauden jälkeen aika siirtyä kokonaan edustukselliseen presidentti-instituutioon?
Jako porvareihin ja vasemmistoon on Sami Borgin tekemän tutkimuksen mukaan nuorille yhdentekevää. Presidentinvaalit olisivat Borgin mukaan sähköistyneet, jos pääehdokkaat olisivat kosiskelleet nuoria naisten ja keskustalaisten sijaan.