Raveissa Suomi-poppi, kotioloissa iskelmä. Siinä Janne Sorosen musiikkimaku pähkinänkuoressa.
Sitten ne biisit: Kun Soronen tuulettaa voittoa, kajahtaa Äimäraution ämyreistä Valvomon hitti "Mikä kesä." Ja kun tallilla tapaillaan sanoja iskelmäpuolella, taitaa usein tulla mieleen Matti ja Teppo: "Kaiken takana on nainen."
Nuori kiiminkiläiskuski on ollut kauden ohjastajakomeetta Oulun seudulla. Starttimäärään nähden ykkösiä on lähes satanut Sorosen tilille ja voittoprosentti on näyttävä: 25. Vuoden kruununa ovat Tupla-Tilillä lainaohjastetut viisi V75-voittoa, mutta kokonaisuus on jopa komeampi: yli puolet ykkösistä on tullut oman tallin hevosilla.
Niiden menestyksestä Soronen antaa kunnian kihlatulleen Katja Melkolle. Hevoset treenataan porukassa, mutta päävastuu hevosten hoidosta on Melkolla. Eikä siitä hoidosta tingitä tippaakaan.
"Katja on tosi tarkka varsinkin jalkojen kanssa ja hän myös kengittää hevoset. Yritämme keksiä jokaiselle hevoselle yksilöllisen ohjelman. Erityisesti panostamme vammojen ennaltaehkäisyyn. Aika hyvin on mennyt, koska eläinlääkäriä ei ole monesti tarvittu. Hoidamme kaiken itse lihashuoltoa myöten", kertoo urheilu- ja hevoshierontaa työkseen tekevä Janne Soronen.
Ohjastajana Soronen ei koe ponkaisseensa äkkiloikkaa toiselle tasolle. Taustalla on onnistumisen oravanpyörään pääseminen. Ajettavaksi on tullut parempia hevosia, joilla taas on helpompi onnistua.
"Mitä enemmän ajaa, sitä paremmin pärjää ja rutinoituu. Ehkä minun valttini on rauhallisuus, kilvanajo ei ole koskaan jännittänyt. Viimeaikaiset esiintymiset julkisuudessa sen sijaan ovat olleet kovia paikkoja", Soronen nauraa.
Hoidettavia
kahdessa tallissa
Menestys on vienyt tiimin melkoiseen pyöritykseen ja hevosmäärä on kasvanut. Pariskunnan vastuulla on yhdeksän hevosta kahdessa vuokratallissa Kiimingin Alakylässä. Joukkoon lasketaan myös lasten miniponi Herkku. Valmennettavia on kuusi, joista kaksi on puolitoistavuotiaita varsoja.
Sellaisia Melkko ja Soronen kaipaisivat lisää. Vanhemmat starttarit ovat syttyneet tallissa aivan uuteen menoon, mutta nuorten hevosten kanssa työskentely olisi mielekkäämpää.
"Tällä hetkellä tämä on eräänlaista elvyttämistä. Vanhempia hevosia pitää yrittää ymmärtää ja elää niiden aiempien kokemusten kanssa. Parasta olisi, jos hevoset saisi laittaa itse alusta saakka. Ei ainakaan pääsisi moittimaan ketään muuta", Soronen, 30, sanoo.
Etelän ravitalleilla vuosia työskennelleen Melkon, 32, viimeisin työnantaja Riitta Väisänen on liisannut pariskunnalle kaksi hevosta. Turon Typy ja Julia´s Secret kilpailevat lauantaina Oulun V75-kierroksella, mutta Soronen kehottaa pelaajia suhtautumaan hevosiin varauksella. Hyvänä päivänään ne ovat tosi hyviä, huonona meno ei maistu ollenkaan.
Erityisesti Julia´s Secret on kaksikon työnäyte: 2008 hevonen ei mennyt mihinkään ja tienasi vain 520 euroa. Lauantaina tammalla haetaan Äimärautiolta tämän vuoden seitsemättä voittoa. Rahaa on tullut liki yhtä paljon kuin koko aiemmalta uralta.
"Meillä ajetaan paljon, mutta hiljaa ja hyvillä alustoilla. Hiittivauhdit ovat varmasti 10 sekuntia hitaampia kuin monilla muilla treenareilla. Valmennus on mahdollisimman monipuolista ja sisältää runsaasti ratsastusta. Katja taivuttelee hevosia selästä, ne ovat paljon ulkona ja heinää on aina edessä", Soronen kertoo.
Filosofiana on ajatella hevosen kilpailu-uraa pitkällä tähtäimellä. Yksi lähtö ei ratkaise, kunhan hevosen juoksuhalut ja itseluottamus saadaan säilytettyä. Sorosen mielestä on parempi tulla vaikka pussissa maaliin kuin väsyttää ajokki pahasti.
Hevostila
etsinnässä
Pariskunnalla on parhaillaan haussa oma hevostila. Kun se löytyy, Melkko ja Soronen aikovat satsata raviurheiluun toden teolla. Melkko on jo nyt täysipäiväisesti hevoshommissa ja Soronen henkisesti. Mies myöntää, että tavoitteet ovat korkealla.
"En panisi pahakseni, jos voisin tehdä tätä ammattimaisesti. Pieni, 6-8 hevosen laadukas valmennustalli ja paljon ajotehtäviä olisi ihannetilanne meille", hän sanoo.
Ainakin toistaiseksi paikkaa haetaan pohjoisesta. Soronen kertoo, että Etelä-Suomessa olisi tarjolla useitakin talleja, mutta Oulun seudulla raviurheilulla on nostetta etelää enemmän. Myös henkisesti liikutaan eri tasolla.
"Menepä raveihin jonnekin Jokimaalle, se on tosi ankea kokemus. Ouluun porukat voivat tulla vaikka kuinka kaukaa kilpailemaan, mutta he tulevat hymyssä suin ja hyvällä fiiliksellä. Täällä on ihan eri meininki", sanoo Katja Melkko.
"Niin, ja jos pohjoisessa nousee huipulle, on huipulla koko maassa", Janne Soronen täydentää.
