Haapajärven käräjäoikeus tuomitsi kärsämäkisen Brigitta Lindberg-Schwartzille elinkautisen vankeusrangaistuksen kahdesta murhasta ja yhdestä murhan yrityksestä. Hän ampui pistoolilla 3. toukokuuta kotiinsa tunkeutuneita kolmea henkilöä.
Tuomitun asumuserossa ollut aviomies loukkaantui vakavasti ja aviomiehen sisko ja tämän puoliso kuolivat. Lisäksi Lindberg-Schwartz menetti ehdollisen vapauden tuomiosta, jonka hän sai muutama vuosi sitten tapon yrityksestä.
Johtava kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen vaati Lindberg-Schwartzin aviomiehelle rangaistusta törkeästä kotirauhan rikkomisesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska tunkeutuminen oli tapahtunut tuomitun ja hänen aviomiehensä kahden yhteisen lapsen palautustarkoituksessa ja syytetty osasi odottaa tulijoita.
Tuomittu joutuu korvaamaan aviomiehelleen kivusta ja särystä sekä pysyvästä haitasta 65 200 euroa ja surmattujen omaisille kipu- ja hautauskorvauksia yhteensä 44 199 euroa. Valtio maksaa asianosaisten asianajajille palkkioita kaikkiaan 61 699 euroa.
Lindberg-Schwartz kiisti syyllistyneensä murhiin ja katsoi toimineensa hätävarjelutilanteessa. Hän väitti, että asuntoon tunkeutunut kolmikko tuli tappamaan hänet. Korvausvaatimuksista hän oli halukas ottamaan niskoilleen vain osan.
Tapahtumaketju sai tuomitun mukaan alkunsa hänen ja aviomiehen yhteisten lasten huoltoa koskevista riitaisuuksista ja aviomiehen mustasukkaisesta luonteesta.
Käräjäoikeus piti tekoa erittäin julmana, koska Lindberg-Schwartz piti pistoolista kiinni kaksin käsin ja ampui viidessä sekunnissa suorin käsin kaikkiaan viisi tähdättyä laukausta.
Ampumisen jälkeen tuomittu totesi asunnossa hänen kanssaan olleen todistajan mukaan aviomiehelleen, että Tulitte tappamaan minut, mutta toisin kävi. Sitä saa, mitä tilaa. Poliisi ei löytänyt surma-asetta.
Haapajärven käräjäoikeuden rikoshistorian suurinta surmajuttua käsiteltiin suljetuin ovin seitsemänä päivänä häiriöiden etukäteen eliminoimiseksi Haapajärven Asevarikon tiloissa. Käräjäoikeus kuuli viiden asianosaisen lisäksi kaikkiaan 18 todistajaa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Janne Kivivuori pitää Kärsämäen surmatekoa varsin harvinaisena.
Vuosina 1998-2000 Suomessa tehdyistä surmista naiset tekivät 31 eli 7,4 prosenttia. Valtaosassa surmissa on aina osapuolina ollut humalaiset miehet, joista toinen lyö puukolla. Ampuma-aseella surmista tehtiin vain joka viides. Tapauksista 22 prosentissa oli kysymys sukulaisten välisestä riidasta ja vain kolmessa tapauksessa sadasta vaimo surmasi miehensä, Janne Kivivuori selvittää.