Oulun Kärpät Oy:n tulos pieneni huhtikuussa päättyneellä tilikaudella reilun neljänneksen edellisestä tilikaudesta. Ennen veroja tulos oli 601 000 euroa, ja tilikauden voitto putosi 575 000 eurosta 422 000 euroon.
"Olemme olleet tyytyväisiä tulokseen, vaikka se ei ollut ihan edellisvuotinen. Olemme satsanneet juniorityöhön eli investoineet tulevaisuuteen. A-nuorilla oli kaksi päätoimista valmentajaa", toimitusjohtaja Juha Junno perustelee Kalevan haastattelussa.
Rahaa paloi myös areena-hankkeen suunnitteluun ja Raksilan jäähallin peruskorjaukseen, joihin Kärpät on hallituksen puheenjohtajan Seppo Arposen mukaan osallistunut.
"Sekin huononsi tulosta, mutta onhan se todennäköisesti ylivoimainen SM-liigajoukkueen tulokseksi", Junno toteaa.
Junnon mukaan seuran talous on kunnossa ja vakaalla pohjalla.
"Tunnuslukumme todistavat, että Oulun Kärpät Oy on keskisuuri yritys. Se työllistää noin 60, kun lasketaan kaikki pelaajat, huoltajat, valmentajat, ravintola- ja toimistohenkilökunta."
Junnoa naurattaa ajatus yhtiön pörssilistauksesta. Nykyisellään Kärppä-säätiö omistaa Oulun Kärpät Oy:stä 79 prosenttia.
Yhtiön hallitus esittää syyskuussa kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 30 prosenttia tuloksesta. Osinkokakusta 79 prosenttia menee säätiölle, jonka tehtävänä on tukea Oulun Kärppien ja koko Pohjois-Suomen juniorityötä. Yli 200 osakkeenomistajalle jää 21 prosentin osuus.
"Mitä paremmin osakeyhtiö tekee tulosta, sitä enemmän säätiö kasvaa vuosi vuodelta. Siitä tulee yhä merkittävämpi juniorityön tukija. Raha betonoituu säätiöön, mutta korkotuloja käytetään juniorityöhön."
Sponsoritilanne on kohdallaan
Tämänhetkistä sponsoritilannetta voidaan pitää hyvänä. Junnon mukaan yritysten kanssa on tehty erittäin paljon merkittäviä ja pitkiä kahden-viiden vuoden sopimuksia. Sponsorien kiinnostus kertoo Junnon mielestä omaa kieltään siitä, että Kärppä-tuotteeseen luotetaan.
Sponsorit tulevatkin tarpeeseen, sillä Kärppien tuloista noin 2,5 miljoonaa euroa on peräisin yrityksiltä ja saman verran saadaan katsojilta.
"Huippu-urheilussa yhteistyökumppanit edellyttävät hyötyä myös itselleen. Ne eivät pelkästään tue seuroja", muistuttaa Seppo Arponen.
Kiinnostus joukkuetta kohtaan näkyy myös viime kauden katsojatilastoissa. Kaikkiaan Kärppä-otteluja seurasi paikan päällä yli 437 000 katsojaa.
"Se on hirveä luku. Monet suomalaiset palloilusarjat eivät kokonaisuudessaan pääse tähän. Medianäkyvyyskin oli huikea. Valtakunnan tv:ssä olimme lähes 30 tuntia, ja joka neljäs liigasekunti tuli Kärpistä", Juha Junno hehkuttaa.
Viime kauden viimeinen finaaliottelu Tapparaa vastaan keräsi tv:n ääreen viimeisessä erässä kaikkiaan 1,6 miljoonaa katsojaa.
Pelaajapalkkiot suurin kuluerä
Alkavan runkosarjan budjetoitu liikevaihto on Junnon mukaan aika lailla samoissa lukemissa kuin vuosi sitten. Koko viime kauden liikevaihto nousi 5,2 miljoonaan euroon.
"Emme ole lähteneet mihinkään hullutteluun, vaan olemme satsanneet joukkueeseen. Perus, mihin me luotamme, on oma juniorityö. Sen todistavat harjoitusottelut ja Tampere Cupin voitto maalierolla 18-2", Junno iloitsee.
Junno kiittelee juniorityön panostuksia, jotka tuottavat koko ajan tulosta. Hän toteaa, ettei Kärpistä ole tarkoituskaan tehdä "ostojoukkuetta". Pelaajapalkkiot olivat menneellä kaudella noin 1,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kaikille joukkueen jäsenille maksettiin bonuksia hopeasaaliista.
"Pelaajapalkkiot ovat suurin kuluerä. Ne on budjetoitu suurin piirtein samansuuruisena tälle kaudelle", Junno paljastaa.
SM-liigassa ollaan Junnon mukaan sellaisessa tilanteessa, että seurat pyrkivät jatkossa tinkimään pelaajapalkkioistaan.
"Kärpillä on ollut urheilullisesti hyvät tulokset. Suosittelen, että hankitaan muutama selvä vahvistus ja luotetaan oman alueen juniorituotantoon. Se on ollut meillä hyvä asia, ja kansa haluaa nähdä omia nuoria."
Toimitusjohtaja Juha Junno arvioi, että Kärpät on pelaajapalkkioiden osalta neljänneksi tai viidenneksi suurin liigaseura.
Hänen mukaansa joukkuetta ei ole rakennettu vain yhtä kautta varten.
"SM-liigassa pärjäävät sellaiset yritykset, jotka pystyvät tekemään pitkäjänteisesti työtä. Silloin talous ja urheilullisuus pysyvät kunnossa. Molempia tarvitaan. Jos talous päästetään huonoon kuntoon, se näkyy urheilullisella puolella äkkiä ja päinvastoin."