Kärp­pien Tommi Virk­ku­nen: Ta­voit­tee­na on jär­jes­tää ul­ko­il­ma­ot­te­lu Pak­ka­lan te­ko­jääl­lä – vaatisi yli 20 rek­ka­las­tin verran li­sä­ra­ken­tei­ta Rak­si­laan

Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen kertoo, että suunnitelmat ulkoilmaottelun pelaamiseksi Pakkalan tekojäällä 8. joulukuuta olivat jo pitkällä.

Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo, että Pakkalan tekojää olisi paras paikka ulkoilmaottelun järjestämiseen.
Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo, että Pakkalan tekojää olisi paras paikka ulkoilmaottelun järjestämiseen.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen kertoo, että suunnitelmat ulkoilmaottelun pelaamiseksi Pakkalan tekojäällä 8. joulukuuta olivat jo pitkällä.

Kärppien toimitusjohtajan Tommi Virkkusen mieleen ovat piirtyneet kuvat jääpallo-ottelusta. Niissä Raatin stadionille on ahtautunut valtava määrä ihmisiä.

Kuvat löytyvät Oulun urheilun kolme vuosisataa -kirjan sivuilta 246–247.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen A-maaottelu pelattiin 21. helmikuuta 1959. Tilastoihin merkittiin yleisömääräksi 14 341.

– Oulussa ei ole ollut maksullista urheilutapahtumaa, jossa olisi ollut 15 000 katsojaa. Sitä haluaisimme tavoitella, Virkkunen sanoo.

Se olisi tietenkin Liigan ulkoilmaottelu. Paikka olisi Pakkalan tekojäällä ja päiväkin katsottuna: 8. joulukuuta 2018.

Päivämäärän ylle voi kuitenkin vetää ruksit. Haave siirtyy tulevaisuuteen.

– Kyllä me sen vielä toteutamme.

2010-luvulla Liigaa on pelattu ulkona Helsingissä Olympiastadionilla ja Kaisaniemen puistossa sekä Tampereella Ratinassa ja Sorsapuistossa. Kärpät oli osallisena Kaisaniemen ottelussa, jossa se kohtasi vuosi sitten HIFK:n.

Kärppien suunnitelmat tällä kaudella pelattavasta ulkoilmaottelusta olivat pitkällä. Jarru painettiin pohjaan toukokuussa ennen kuin kauden 2018–2019 otteluohjelmasta päätettiin.

– Kustannukset ovat merkittävän isot: puoli miljoonaa euroa ylittyy. Emme vielä uskaltaneet ottaa riskiä. Jos sää on huono, meille tulee äkkiä 200 000 euroa takkiin. Kylmempikin sää ja lumisade kuuluu tiettyyn rajaan asti ulkoilmaotteluun, mutta suurin ongelma olisi vesisade ja liian lämmin sää, Virkkunen laskee.

Kärpät haluaa ulkoilmaottelusta ainutlaatuisen kokemuksen ja kokonaisen tapahtumapäivän esiintyjineen, mutta ei aio vedättää lippujen hintoja kattoon. Kohtuuhintaisen lipun pitäisi maksaa noin 25–30 euroa.

Ottelun maksimikapasiteetti olisi 15 000. Esimerkiksi Tampereen paikallisottelu veti toissa kaudella Sorsapuistoon noin 11 000 ihmistä.

Vaikka Kärpillä on vankkumaton asema pohjoisessa, talousalueen rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan.

– Monen mielestä voisimme äkkiä myydä 10 000–15 000 lippua, mutta pidän sitä haasteena.

Kärpät päätyi suunnittelemaan ottelua Pakkalan tekojäälle. Vaihtoehdoista Raattia ei saa luonnonnurmen vuoksi jäädyttää. Pesäpallostadionin haasteet liittyvät maaperään ja sitä kautta jään tekemiseen, putkistoihin ja tolppien poraamiseen valoja varten.

– Pakkalassa on valmiina jää, jonka päälle kaukalon voi tehdä. Jään päälle saa katsomon ja halli on tiettyjä asioita varten ihan vieressä.

Valmiina olevaan jääpallokatsomoon mahtuisi väliaikaisen lisärakentamisen jälkeen noin 4 000 katsojaa. Sen lisäksi katsomorakenteita tarvittaisiin 11 000 katsojalle.

Virkkunen sanoo, että 20 rekkaa ei riitä, kun rakenteita roudattaisiin jopa Suomen rajojen ulkopuolelta. Esimerkiksi katsomojen askelmia pitäisi tehdä osin räätälintyönä. Katsomot ympäröisivät kenttää siten, että jäähallin pääty jäisi avoimeksi.

Hinta väliaikaisille katsomoille?

– Kuusi numeroa, eikä ensimmäinen ole ykkönen.

Toimitusjohtaja korostaa, että kun iso ja ainutkertainen tapahtuma järjestetään, se tehdään viimeisen päälle kunnolla. Silloin ei kannata alkaa tinkiä videotaulun koosta tai buukata paikalle esiintymään kolmoskategorian artisteja.

Kärpät Oy omistaa Qstock-festivaalin, joten konsernista löytyy myös muun tapahtumajärjestämisen osaamista.

Ulkoilmaottelua ei polkaista Pakkalaan päivässä. Kärpät on keskustellut tapahtumasta myös OLS:n ja Oulun Tarmon kanssa, jotka käyttävät tekojäätä säännöllisesti.

– Tekojää ei voi olla kuukautta pois normaalista käytöstä. Puhumme noin kahden viikon jaksosta. Rakentamisvaihe olisi Helsinkiin verrattuna tosi tiukka.

Tällöin esimerkiksi OLS pystyisi järjestämään ottelukalenterinsa. Kärpät voi tarpeen mukaan tarjota muille käyttäjille jääaikaansa.

Ajankohtana joulukuu tuntuu sopivimmalta.

– Ajatuksena on tarjota pohjoisen eksotiikkaa joulun teemalla.

Kun ottelun ympärille tehdään kokonainen tapahtumapäivä, lauantai on järkevin vaihtoehto. Kärpät teki omat laskutoimituksensa ja sulki hyvin nopeasti pois ajatuksen pelata kaksi peräkkäistä ulkoilmaottelua.

Vakuutukset ovat kalliita ja turvallisuusvaatimukset ovat kasvaneet koko ajan.

– Kun toteutamme ottelun, riskin pitää olla tarkkaan harkittu.

Kun tavoitellaan 15 000 katsojan lukemia, vastustajan täytyy olla yleiseltä houkuttelevuudeltaan priimaa. Tämän vuoden suunnitelmassa oli jo vastustaja katsottuna: se oli tietenkin rakas vihollinen HIFK.

Pakkalan tekojään kahina 8. joulukuuta ei toteutunut, mutta Virkkunen on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Hän pohtii, voisiko ottelun järjestää johonkin juhlavuoteen kytkettynä.

– Tätä ei ole varmasti haudattu.

2010-luvun ilmiö

Liigassa on pelattu 2010-luvulla kaikkiaan seitsemän ulkoilmaottelua. Lisäksi Jokerit ja Pietarin SKA kohtasivat KHL-ottelussa 2. joulukuuta 2017 Kaisaniemen puistossa. Katsojia oli 17 645.

Liigan ulko-ottelut

5.2.2011 Jokerit–HIFK 3–4. Helsingin olympiastadion, yleisöä 36 644.

4.2.2012 HIFK–Jokerit vl. 3–2. Helsingin olympiastadion, yleisöä 34 264.

14.12.2013 Tappara–Ilves 1–0. Ratinan stadion, yleisöä 15 062.

1.3.2014 Jokerit–HIFK 1–2. Helsingin olympiastadion, yleisöä 23 485.

16.12.2016 Ilves–Tappara ja. 3–4. Sorsapuisto, yleisöä 11 000.

17.12.2016 Ilves–HIFK ja. 3–2. Sorsapuisto, yleisöä 8 500.

5.12.2017 HIFK–Kärpät ja. 3–4. Kaisaniemen puisto, yleisöä 16 000.