Kärppien joukkue pullistelee hyvin menneen syksyn jäljiltä erilaisia pörssikärkiä. Liigan tilastosivuilta on vaikea löytää edes listausta, jossa kärppäpelaaja ei olisi kärjessä.
Pistelinkojen Julius Junttilan ja Charles Bertrandin varjosta tilastoista löytyy myös musta lammas. Romuluinen Jari Sailio on tällä hetkellä jäähypörssin ylivoimainen ykkönen. Kolmen pelin kakun kertaalleen tällä kaudella istunut Sailio on joutunut jättämään pelin kesken jo kahdesti ulosajon takia.
–Totta kai toivomme, ettei hän jäähypörssiä lopulta voittaisi. Ei hän kuitenkaan ole pahansuopainen pelaaja, Kärppien päävalmentaja Mikko Manner huokaa.
Jäähypörssin piikkipaikka onkin ainoa negatiivinen asia, mitä Mannerilla tai kanssapelaajilla on Sailiosta sanottavaa. Terrierimäisellä pelityylillään itsensä kannattajien, joukkuekavereiden ja valmentajien sydämiin pelannut Sailio on Kärpille erittäin tärkeä ja arvostettu pelaaja.
–Minkähänlaiseksi eläimeksi häntä oikein kuvailisi? Joku buldogin ja terrierin risteytys osuisi varmasti aika lähelle, Manner hakee.
–Hänellä ei ole kentällä koskaan ajatustakaan, että selkä suoristuisi. Todellinen unelmapelaaja joukkueelle, kun tuollainen luonne suuntautuu nykyään myös yhteispeliin eikä pelkkään häirintäpeliin tai kaverin ihon alle pääsemiseen, päävalmentaja kehuu.
Sailio on muodostanut loistavan parivaljakon Miska Humalojan kanssa jo viime keväästä lähtien. Manner avaa Sailion pelaajaprofiilia osuvasti pala palalta. Kaiken perustana on luonne, jonka päälle vuosien saatossa karttunut pelikokemus on tuonut paremman pelikäsityksen. Parantuneen fyysisen kunnon kautta on tullut usko omaan tekemiseen. Viimeinen silaus on tullut Kärppien tämän kauden ilmapiiristä.
–Ettei ole pelkästään mikään neloskentän ”vippaa päätyyn, vältä virheitä” –pelaaja vaan saa oikeasti pelata ja tehdä maaleja siinä missä muutkin, Manner tarkentaa.
Kaikki pelaajat eivät osaa odottaa taklauksia
Haastateltava vaihtuu läpsystä. Manner sanoo paikalle saapuvalle Sailiolle haukkuneensa tätä vartin ja toivottaa lähtiessään onnea. Sailio pyörittelee päätään Mannerin suuntaan hetken epäuskoisena, mutta leveä virnistys valtaa nopeasti naaman.
Alkukauden isoimmat teemat Sailion ympäriltä on käsiteltävä heti alta pois. Taklaukset, pelikiellot ja ulosajot ovat puhuttaneet ja kuumentaneet tunteita.
–Olen tunnepelaaja, ja noita sattuu, Sailio aloittaa.
–Totta kai olisin mieluummin jonkun muun pörssin kuin jäähypörssin kärjessä, mutta nuo ulosajot olivat kyllä vähän vahinkojen summa. Etenkin jälkimmäistä ulosajoani ihmettelen.
Sailio viittaa 23. syyskuuta pelattuun HPK-peliin, jossa pallokerhon Miro Karjalainen veti yksipuolisen nyrkkeilyottelun taklauksen jälkeen Sailion toimiessa lähinnä säkkinä.
–Otin kaiken varman päälle, enkä pudottanut edes hanskoja. Ajattelin, etten halua yhtään enempää isoja rangaistuksia, kun edellinenkin oli aivan alla. Ihmettelen, miksi ylipäätään lensin silloin ulos.
Ensimmäinen ulosajo oli tasan kahden viikon takaa niin ikään HPK:ta vastaan. Sitä terästettiin jälkikäteen vielä kolmen ottelun pelikiellolla. Sailion kyynärpää osui kiekontavoittelutilanteessa HPK:n Roope Laavaista suoraan päähän. Videolta katsottuna Sailion vakuuttelut vahingosta on helppo ostaa.
–Tulin kovalla vauhdilla tilanteeseen ja pakki tuli vähän pää edellä lyömään samaa kiekkoa. Kyllä minä tiesin heti, että nyt osui päähän. Harmittava tilanne, mutta ei noita onneksi kovin usein tule, Sailio kertaa.
Sailio peräänkuuluttaa myös taklattavan vastuuta. Kaikki pelaajat eivät osaa odottaa taklauksia – etenkään nyt kun vauhti Liigassa on kasvanut tällä kaudella entisestään.
Kolmannen kerran Sailion peli jäi kesken Raksilassa reilu viikko sitten lauantaina, kun hyökkääjä sai KalPa-ottelun lopussa käytöskympin. Se on alkukauden jäähyistä ainoa, josta joukkueeltakin saattaa tulla jotain sanomista.
–Meillä on omat säännöt noihin. Emme ole vielä tuota käsitelleet, joten saa nähdä mitä pojat keksivät.
Arvostus joukkueen sisällä korkealla
Pelaaja on tehnyt paljon oikein, kun omat rakastavat ja vieraat vihaavat. Sailiolla on oiva kyky päästä vastustajan ihon alle. Rymistelijä ei arkaile sanoa ääneen, miten se tapahtuu.
–Ei siihen muuta tarvita kuin pelaa pientä sikaa ja pysyy koko ajan iholla. Kaukalossa käy tunteet muutenkin niin kuumana, ettei aina tarvitse edes paljon sanoa mitään, Sailio avaa.
Urallaan parhaimmillaan lähes 30 pisteen kauteen yltänyt Sailio ei ole onnistunut avaamaan maalitiliään. Syöttöpisteitä on kertynyt kuitenkin viisi.
–Paikkoja on kyllä ollut paljon. Siis nyt on oikeasti ollut paikkoja, Sailio pyörittelee päätään.
–Ja hyvä, että niitä on ollut. Se on tärkeintä. Eiköhän ne maalitkin sieltä tule, kun yrittää pysyä rentona. Ikinä en mikään pistenikkari ole ollutkaan, joten onneksi ei tarvitse mitään paineita maaleista kantaa.
Vaikka Sailio näkyy kentällä monesti muista syistä, omaa hän kuitenkin hyvän kyvyn pysyä kiekossa vaikeissakin paikoissa. Pelivälineen menetettyään hän taistelee sen usein takaisin itselleen.
–Ehkä se tulee asenteesta ja periksiantamattomuudesta, kun ei kerta kaikkiaan halua hävitä. Saattaa ripaus taitoakin olla mukana.
Kärppien uusi pelityyli sopii myös Sailiolle enemmän kuin hyvin. Yhteispeli Humalojan kanssa on sujunut jo pitempään hyvin, joten jääkiekko maistuu tällä hetkellä romuluiselle hyökkääjälle.
Raastavalla pelityylillä on myös hintansa. Loukkaantumisista kysyttäessä Sailio on hetken hiljaa, kunnes sanoo, ettei mitään isompaa ole juuri nyt.
–Jos ei paikkoja aamuisin kolottaisi, niin olisi varmaankin syytä miettiä omaa panostaan ja onko varmasti antanut kaikkensa, Sailio päättää.