Tutkimustietoa karppaamisen pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan enemmän, vaatii THL:n kansantautien ehkäisyn osastojohtaja Markku Peltonen.
Peltosen mukaan yleisiä suosituksia on mahdotonta tehdä ilman riittävää tietoa.
”Karppaamisen ankaria muotoja ei kuitenkaan suositella, sillä pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.”
Peltosen mukaan Ruotsissa hiljattain tehty tutkimus viittaa siihen, että haitat ovat todellisia.
Riski sydän- ja verisuonisairauksiin kasvoi noin viisi prosenttia, kun päivittäistä hiilihydraattien saantia vähennettiin 20 grammalla ja proteiineja lisättiin viidellä grammalla.
Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian erikoislääkäri Kari Kervinen kertoo, että kysymyksiä karppauksesta esitetään joka viikko.
”Lisäksi kuluvan vuoden aikana hoitoon on tullut parikin potilasta, joilla on ollut sydäntapahtumia karppausdieetin aikana.”
Kervisen mukaan karppaaminen on todennäköisesti vaikuttanut sydänoireisiin.