Pääkirjoitus

Karp­paus kou­rai­see lei­po­moi­den taseita

Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosiminen vaikuttaa jo leipomoteollisuuden kannattavuuteen. Muotitrendiksi noussut niin sanottu karppaus saa ihmiset väistämään leipähyllyn ja suunnistamaan vihannestiskille. Karppaajat karttavat ruokavaliossaan leipää, perunaa ja pastaa.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosiminen vaikuttaa jo leipomoteollisuuden kannattavuuteen. Muotitrendiksi noussut niin sanottu karppaus saa ihmiset väistämään leipähyllyn ja suunnistamaan vihannestiskille. Karppaajat karttavat ruokavaliossaan leipää, perunaa ja pastaa.

Viljan hinnan ja tuotantokustannusten nousu nakertavat myös alan kannattavuutta samoin kuin kallis yötyö.

Leipomot ja kauppa saavat syyttää myös itseään, kun eivät ole kyllin herkästi seuranneet kuluttajien ruokatottumuksissa ja vaatimuksissa tapahtuneita muutoksia.

Vähähiilihydraattinen leipä tuli kohtalaisen nopeasti markkinoille ja osui markkinarakoon. Kaupoissa joutuu silti vieläkin etsimään pitempään, jos haluaa terveelliseksi tiedettyä riittävän runsaskuituista leipää.

Kustannuksissa halutaan selvästi säästää, sillä tarjolla on runsas valikoima vähäkuituista ja vähäravinteista leipää.

Täysjyväviljajauhot ovat myös kotileipurille huomattavasti kalliimpia kuin esimerkiksi pitkälle käsitelty edullinen valkoinen vehnäjauho.

Leipomoiden määrä on viime vuosina vähentynyt tasaisesti, kun alan kannattavuus on heikentynyt. Leipomoketjut siirtävät tuotantoaan suurten ruokakauppojen yhteyteen. Monilla leipomoyrityksillä on ruokakaupoissa myös erillisiä paistopisteitä.

Leipomoteollisuudessa odotetaan kiihkeästi karppausbuumin menevän ohi ja leivänkäytön palautuvan ennalleen.

Ravintokeskusteluun odotetaan uusia näkökulmia. Odotettavissa on, että hiilihydraattikeskustelu saa samoja piirteitä kuin rasvakeskustelu, kun ruvetaan puhumaan hyvistä ja huonoista hiilihydraateista.